Viime vuosi tarjoili Vakka-Suomeen monenlaisia muutoksia, jotka eivät aina tuoneet mukanaan hyviä asioita. Kiristyvä kuntatalous, hyvinvointialue sekä työllisyyspalvelu-uudistus toivat epävarmuutta. Uudenkaupungin Sanomat koosti jo perinteeksi muodostuneen Vakka-Suomen kuntajohtajakyselyn. Sen perusteella kunnissa on haasteiden lisäksi myös positiivista virettä, ainakin asioissa, joihin kunta pystyy itse vaikuttamaan. Kunnissa investoidaan tänä vuonna rakennuksiin, palveluihin ja uuden kehittämiseen, mutta aiempaa tiukemmalla taloudella.
Uudessakaupungissa vallitsee tällä hetkellä toiveikas ja yhteisöllinen ilmapiiri. Tätä mieltä on kaupunginjohtaja Atso Vainio. Hän kertoo, että pian valmistuvaa monitoimijatalo Wintteriä odotetaan innostuneesti, mutta toisaalta auto- ja akkutehtaan tilanne huolestuttaa monia.
– Wintteri on aikataulussaan ja kustannustehokkaasti toteutumassa. Myös Uudenkaupungin lukioon hakeutuneiden määrä kasvoi huomattavasti, Vainio iloitsee.
Vainio on ilahtunut esimerkiksi siitä, kuinka paljon kaupungin matkailijamäärät ovat kasvaneet. Kasvua näkyy sekä ulkomaalaisten turistien että ryhmämatkailijoiden luvuissa. Tämä tietenkin tuo kaupunkiin myös lisää rahaa.
Kaupungissa käytettiin viime vuonna miljoonittain rahoja erilaisiin korjaus- ja rakennu
shankkeisiin. Kalannin keskustaa kunnostettiin miljoonalla eurolla ja Pietolan keinonurmikenttä rakennettiin vajaalla miljoonalla. Lokalahden päiväkotiin tehtiin laajoja korjaustöitä ja esimerkiksi Käätyjärven ulkoilureittiä kunnostettiin. Pitkään jatkunut pääkirjaston remontti on valmistumassa tänä keväänä. Kalannin kouluista on sen sijaan valmistunut hankesuunnitelma, mutta varsinaisia koulujen tulevaisuuksia koskevia päätöksiä ei ole vielä tehty.
Talouden kiristymisen takia kaupunki haki säästöjä toiminnan tehostamisella, yt-neuvotteluilla ja kiinteistöjen myynnillä. Raatihuoneen, ulosottoviraston ja Esko-Holvin kiinteistöille ei ole toistaiseksi löytynyt ostajia. Säästöjä haetaan kaupungin talouteen myös arvioimalla avautuvien vakanssien täyttötarve erikseen ja selvittämällä, olisiko mahdollista järjestellä tehtäviä uudestaan.
– Palveluiden ostoista leikataan tänä vuonna kaikilla palvelualueilla ja investointiohjelmasta on karsittu hankkeita, jotka eivät ole välttämättömiä. Tilikauteen 2025 kohdistuu suuria kertaluontoisia menoja ja poistoja, joiden vuoksi tilikausi on suunniteltu peräti seitsemän miljoonaa euroa alijäämäiseksi, Vainio lisää.
Tämän vuoden suurimpia investointieriä ovat Wintteriin sisältyvät pysäköintialueen maanrakennustyöt sekä Wintterin irtaimistoon liittyvät hankinnat.
– Kiinteistöjen kunnossapidon miljoonan euron budjetti pitää sisällään eri rakennusten kohdennettuja korjaus- ja kunnostustöitä. Lisäksi Lokalahdentien sillan korjaus vie varoja.
Vainio kertoo, että kaupungin toimijoita ja yhteistyötahoja on huolestuttanut viime vuoden aikana erityisesti lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointi. Kyseessä on kasvava ongelma, joka hyvinvointitutkimusten tuloksissa, mutta myös yleisesti kaupungilla sekä oireiluna varhaiskasvatuksessa, kouluissa sekä hyvinvointi- ja vapaa-aikapalveluissa.
– Lasten ja nuorten väkivaltainen käyttäytyminen on kasvava haaste, johon on pystyttävä vastaamaan entistä paremmin.
Kaupunkiin on palkattu esimerkiksi kirjastonuorisotyöntekijä monialaisen nuorisotyön kehittämiseksi.
Naapurikunnassa Laitilassa kaupunginjohtaja Lauri Kattelus kuvailee ilmapiiriä toiveikkaaksi.
– Ja eteenpäin katsovaksi, vaikka maailma ympärillä on melko tavalla mutkalla, hän toteaa.
Katteluksen mukaan yleisen taloustilanteen kupruista huolimatta laitilalaiset yritykset ovat pärjänneet suhteellisen hyvin.
– Yritykset investoivat tasaisesti ja myös työllistävät. Toisaalta julkisen talouden säästöpaineet näkyvät selvästi, Kattelus lisää.
Hän huomauttaa, että kuntien rahoitusjärjestelmä on jäänyt selvästi jälkeen kunnille osoitettujen tehtävien kirjosta.
– Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen säästöt näkyvät karulla tavalla Laitilan Winnovan toimipisteen lakkauttamisena, hän huomauttaa.
Katteluksen mukaan pääpiirteissään sellaiset asiat, joihin Laitilassa pystytään itse vaikuttamaan, ovat positiivisella tolalla.
– Toisaalta ulkoa tulevat tekijät ovat enemmän mollivoittoisia, Kattelus toteaa.
Laitilassa suurin savotta vuonna 2024 oli tulevien vuosien talouteen liittyvän tasapainottamisohjelman kokoaminen. Se koskettaa koko kaupunkiorganisaatiota ja näkyy palveluiden järjestämisen tavassa ja tasossa tulevina vuosina. Hyvien vuosien jälkeen Laitilassa siirrytään nyt selvästi säästävämpään tasoon.
– Ohjelman onnistumista voi mitata eri tavoin. Yksi tapa on tarkkailla sen vaikutusta kaupungin tulevien vuosien tilinpäätöksiin ja toinen tietysti siihen kokemukseen, mikä kaupunkilaisilla on esimerkiksi palvelutasosta. Molemmat näkökulmat ovat tärkeitä, Kattelus korostaa.
Laitilan suurimmat investointikokonaisuudet liittyvät Varppeen koulun julkisivuremonttiin, Urheilutalon sisäsaneeraukseen sekä kunnallistekniikkaan.
– Suurin haaste on siinä, kuinka taloustilanteesta huolimatta saamme pidettyä kehitystä ja tulevaisuususkoa yllä. Uskon vahvasti, että onnistumme siinä, Kattelus summaa.
Huhtikuussa järjestettävät kuntavaalit näkyvät Pyhärannan kuntapoliittisessa keskustelussa, tätä mieltä on kunnanjohtaja Jukka Laiho .
– Keskustelussa on lämpenemisen merkkejä arvatenkin lähestyvien kuntavaalien ansiosta, mutta kunnanhallituksessa keskustelun lämpeneminen ei näy.
Laiho kertoo, kuinka Pyhäranta on menestynyt hyvin lapsia ja nuoria mittaavissa valtakunnallisissa vertailuissa. Esimerkiksi Reilan koulun oppimistulokset hipovat valtakunnan kärkeä.
– Koululaisten liikkuvuutta mittaavien Move-mittausten mukaan pyhärantalaisissa vitosluokkalaisissa on puolet vähemmän haitallisen liikkuvuuden omaavia kuin esimerkiksi Laitilassa, Laiho lisää.
Kunnan vuoden 2025 talousarvio on lievästi alijäämäinen.
– Kunnan toiminnallisissa tavoitteissa on runsaasti tehtävää. Aiempina vuosina kertyneen korjausvelan kattamisesta johtuva investointibudjetti on tavanomaista suurempi. Puolet investoinneista on katettava velanotolla, Laiho kertoo.
Pyhärannan kunnan vakavaraisuusaste säilyy edelleen hyvällä tasolla, mutta investointien on Laihon mukaan jatkossa syytä palautua kunnan taloudesta tehtyjen poistojen tasolle.
– Kunnan vesihuoltoa kehitetään ja esimerkiksi kunnan vanhemmissa kiinteistöissä luovutaan öljylämmityksestä, Laiho listaa.
Pyhäranta toimii kuntana Laihon mukaan jo äärimmäisen niukoilla resursseilla, joten säästöjä on hankalaa hakea.
– Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluissa tulee pitää huolta henkilötyöpanoksen mitoittamisesta muuttuvaan lapsilukumäärään, hän korostaa.
Vehmaan kunnanjohtaja Anna Kaskinen luonnehtii kuntansa ilmapiiriä hyväksi ja yhteistyöpainotteiseksi. Hän toteaa, että vuorovaikutus eri sektoreiden kesken on sujuvaa ja Vehmaalla puhalletaan yhteen hiileen.
– Olemme onnistuneet pitämään talouden vakaana ja varautumaan myös tulevaan. Olemme onnistuneet yhteisten tapahtumien luomisessa ja osoittaneet myös hyvän yhteistyön merkityksen, Kaskinen lisää.
Vehmaan vuoden 2025 talousarvio on Kaskisen luonnehdinnan mukaan mukavasti ylijäämäinen ja siellä on hieman puskuria.
– Siihen ei kuitenkaan kannata tuudittautua, sillä työvoimapalveluiden TE-uudistus ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Varhan mahdollisesti tuomat muutokset kiinteistöjen vuokratuloihin ovat epävarmuustekijöitä.
Vehmaalla investoidaan muun muassa Rautilan paloaseman lämmitysjärjestelmän uusimiseen, kaavateiden päällystämiseen, terveyskeskuskiinteistöön ja Kiviteollisuuden kattoremonttiin.
– Listalla on myös koulun maalaus sekä joukko pienempiä investointeja. Yhteensä vuoden 2025 investointeihin on varattu 646 000 euroa, Kaskinen laskee.
Vehmaalla koetaan suurimpana uhkana terveyskeskuskiinteistön käyttöasteen väheneminen. Kaikkea työllisyysaluemuutoksen taloudellisia vaikutuksia ei myöskään vielä tiedetä.
– Vehmaan kunnan kaikkea toimintaa tarkastellaan kustannustehokkuuden kannalta, mutta hyvä palvelutaso säilyttäen. Pyrimme vähentämään kunnan omaa kiinteistömassaa ja sijoittamaan toimintoja fiksusti yhteen, jotta emme maksa seinistä, vaan palveluista, Kaskinen summaa.
Taivassalon kunnanjohtaja Sanna Häkli luottaa kuntansa tulevaisuuteen. Yleinen ilmapiiri kunnassa on tällä hetkellä hyvä ja positiivinen. Vuosi 2024 on kulunut kunnassa kehittämiseen ja uuden toimintakulttuurin jalkauttamiseen.
– Olemme toimineet avoimesti ja yhteistyötä tehden sekä kunnan omissa toiminnoissa että myös muiden kuntien ja tahojen kanssa, Häkli kuvailee.
Hän korostaa, että Taivassalo on onnistunut tuottamaan laadukkaita palveluita ja satsaamaan kuntalaisten hyvän arjen toimintoihin.
– Olemme myös onnistuneet elinvoimatyössä ja viestinnän kehittämisessä. En koe, että kuntamme olisi tänä vuonna epäonnistunut missään, hän lisää.
Taivassalon vuoden 2025 talousarvion kantavana ajatuksena on Häklin mukaan se, että kunnassa tehdyt strategiset linjaukset, laadukas ja kustannustehokas toiminta sekä kunnan kehittäminen tuovat toivottua tulosta.
– Teemme aktiivista ja vuorovaikutteista yhteistyötä yrittäjien ja yhdistysten kanssa sekä osallistamme kuntalaisia ja kausiasukkaita kunnan kehittämiseen, Häkli toteaa.
Vuonna 2025 Taivassalo investoi varikon hallin vesikaton ja julkisivun korjaamiseen sekä aurinkopaneeleihin. Myös muuta kiinteistöjen peruskorjausta ja kuntoarviointia tehdään. Päiväkodin ulkoleikkivälineet myös uusitaan.
– Myös Mansikkakarin alueen suunnittelu ja kehitys sekä kiinteistöjen peruskorjaus ovat listalla, hän lisää.
Haasteeksi Häkli kokee työvoimauudistuksen aiheuttamat suorat ja epäsuorat kustannukset, koska niiden lopullista summaa on mahdotonta arvioida.
– Kuntamme taloudellinen tilanne on lähtökohtaisesti vahvalla pohjalla, ja uskon, että kuntamme selviää kuntakentän haasteellisessa toimintaympäristössä verrattain hyvin, Häkli summaa.
Taivassalossa ei ole suunnitelmissa varsinaisia talouden sopeuttamistoimia tai palveluiden tasoa heikentäviä säästötoimia. Kunnan organisaatiota kuitenkin käydään läpi.
– Investointisuunnitelma on maltillinen ja toteutamme niitä investointeja, jotka tässä taloudellisessa ympäristössä katsomme olevan kuntamme kehittämisen kannalta merkityksellisempiä, Häkli tiivistää.
Kustavissa on vietetty kunnan 150-vuotisjuhlaa. Se on kunnanjohtaja Rauno Peltolan mukaan sisältänyt poikkeuksellisen paljon eri tahojen järjestämiä tapahtumia. Tämä on tuonut mukanaan myös poikkeuksellisen vilkkaan kesäkauden.
– Yleinen ilmapiiri on erinomainen ja mahdollistaa kuntavaalien lähestyessä hyväntahtoisen pohdinnan ja rakentavan keskustelun edessä olevista haasteista, Peltola kuvailee.
Kustavissa on päästy alkuun kiinteistökannan uudistamisessa ja korjaustoimissa. Uusi kunnantalo valmistui Kustavin keskustaan alle vuodessa ja budjetissa. Myös Kivimaan koulun korjausrakentaminen eteni suunnitelmallisesti.
– Toritoiminnan siirtyminen Wanhalle torille osoittautui erinomaiseksi ratkaisuksi ja elävöitti keskustaa merkittävällä tavalla. Wanhan torin uutta tulemista voi kiittää toritoimikuntaa, Peltola toteaa.
Kustavissa on pidetty jo pitkään tarkkaa taloutta. Peltola kertoo, että sen ansiosta kuntalaisille ja kesäasukkaille on kyetty tarjoamaan hyvät palvelut samalla, kun verot ja maksut on pidetty valtakunnallisestikin alhaisella tasolla. Kunnan budjetissa on siis varaa investointeihin.
– Kivimaan koulun kunnostus tehdään loppuun, kunnan jätevesiverkostoa kehitetään ja uuden kunnantalon piha-aluetta tehdään. Vuokra-asuntoja kunnostetaan, hankitaan maata ja kehitetään ikäihmisten palveluita. Myös osallistavaan budjetointiin on varoja, Peltola listaa.
Kustavin kunnan rakennuskannan edellyttämät korjaustyöt vaativat pitkäjänteistä suunnittelua ja toteuttamista.
– Tällä taataan se, että ne voidaan toteuttaa kunnan taloudellisen kantokyvyn sanelemissa rajoissa. Varsinaisia säästöjä ei Kustavissa jouduta hakemaan, Peltola summaa.
Vakka-Suomen kuntien tuloveroprosentit 2025
Uusikaupunki 8,60 (pysyy ennallaan vuodesta 2024)
Laitila 8,4 (vuonna 2024 oli 8,1)
Pyhäranta 8 (pysyy ennallaan)
Vehmaa 9,50 (pysyy ennallaan)
Taivassalo 6,90 (pysyy ennallaan)
Kustavi 5,3 (pysyy ennallaan)
Lähde: Kuntaliitto
Mitä positiivista kunnissa?
Uusi koulu valmistuu.
Ulkoilu- ja urheilupaikkoja on kunnostettu.
Keskustan elävöityminen.
Paikalliset yritykset pärjänneet hyvin.
Yritykset investoivat ja työllistävät.
Lasten ja nuorten vertailusta hyvät tulokset.
Sujuva vuorovaikutus.
Laadukkaat palvelut.
Vakaa talous.
Mitä haasteita kunnilla?
Alueen suurin työnantaja vaikeuksissa.
Pääkirjaston remontti on viivästynyt.
TE-uudistuksen tuomat muutokset.
Terveyskeskuskiinteistöjen käyttöasteen lasku.
Talous vaikeassa tilanteessa.
Velkarahan tarve.
Kiinteistöille ei löydy ostajia.
Lasten ja nuorten pahoinvointi.
Ammattikoulutuksen toimipiste lakkautetaan.
