Vaikka tuuli on välillä tuivertanut ikävästi, on varsinaisia myrskyjä koettu viime vuosina vähän. Viime vuodelta Ilmatieteen laitos tilastoi kaksi myrskymatalapainetta, jotka molemmat osuivat marraskuulle. Vuoden 2023 elokuussa puolestaan raivattiin Sylvia-myrskyn tuhoja.
Vuonna 2020 koettiin peräti neljä myrskyä tai rajuilmaa, mutta muuten 2020-luku on ollut melko säyseä myrskyjen puolesta. Ilmatieteen laitoksen tutkija Terhi Laurila totesi väitöskirjatutkimuksessaan pari vuotta sitten, että myrskyt ja tuulisuus eivät ole lisääntyneet Suomessa tai muualla Pohjois-Euroopassa.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksista myrskyisyyteen ei osata varmasti luvata mitään, mutta ilmastoskenaarioiden mukaan lähitulevaisuudessakaan ei ole odotettavissa suuria muutoksia Suomessa rajuilmoihin.
Sen sijaan myrskytuhoja on odotettavissa enemmän, kun ilmaston lämmetessä roudan määrä vähenee. Myös sateet voivat lisääntyä ja kasvattaa tulvariskiä. Metsätuhoja aiheuttavat myös hyönteiset, jotka selviävät hengissä leudoista talvista.
Marraskuun Lyly- ja Jari-myrskyjen tuhoja näkyy vielä monin paikoin. Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsäasiantuntija Markku Haapaniemi suosittelee korjaamaan myrskytuhot kesään mennessä.
Vaikka luonnon monimuotoisuuden kannalta lahopuut ovat tärkeitä, ovat tuulen kaatamat puut myös oivallisia tuhohyönteisten lisääntymisalustoja. Jo kuolleet puut saa kuitenkin jättää lahoamaan, sillä niistä tuhohyönteiset ovat jo poistuneet.
Metsätuholaki velvoittaa metsänomistajia korjaamaan myrskyissä kaatuneet havupuut pois metsästä. Velvoite ei koske pieniä havupuita tai muutamia kaatuneita kuusia tai mäntyjä, mutta suuremman tuhon sattuessa töihin on ryhdyttävä tai kutsuttava paikalle ammattilainen, joten metsänomistajien on syytä tutustua oman metsänsä tilanteeseen.
Risto-Matti Kärki