Tapaus kuitenkin jälleen nosti esille varautumisen poikkeusolosuhteisiin. Kotoa pitäisi löytyä ruokaa ja juomaa 72 tunniksi. Martat suosittelevat, että kotivaraksi kannattaa varata vain sellaisia ruokia, joita tulee normaalistikin käytettyä. Näin ruokien kierto sujuu eivätkä elintarvikkeet pääse vanhentumaan ja syntymään hävikkiä.
Yhdelle aikuiselle pitäisi esimerkiksi olla kuusi litraa vettä, 200 grammaa perunoita, reilut puoli kiloa leipää, 400 grammaa lihaa, hedelmiä, pähkinöitä, sokeria ja maitotuotteita.
Lisäksi kotoa pitää löytyä tarvittavat lääkkeet, paristoradio, taskulamppu, kynttilöitä ja käteistä. Erityisesti viimeisen kanssa monella nuoremman polven kansalaisella on vaikeuksia, sillä käteistä ei ole totuttu käyttämään.
Kun verkkoyhteydet ovat poikki, ei voi siirtää rahaa tililtä toiselle, eikä mobiilimaksaminen onnistu. Jos yhteydet ovat pidempään poikki, pitää kaupassa kuitenkin käydä täydentämässä varastoja.
Hätätilanteissa vaaditaan muutenkin keinoja, jotka ovat vanhemmille sukupolville tuttuja, mutta nuoremmat voivat joutua aivan uuteen tilanteeseen.
Ukipoliksen hankkeen avulla selvitetään, onko esimerkiksi kylätaloihin mahdollista sijoittaa niin sanottua kyläradiota, jonka avulla pysyä yhteydessä ulkomaailmaan muiden kontaktien kadotessa.
Maailman digitalisoituessa lähes kaikki palvelut on viety verkkoon. Sairauslomaa voi saada lääkäriä näkemättä digiklinikan kautta ja lääkeautomaatit tarvitsevat yhteyden verkkoon. Yhteyksien mennessä poikki, on jopa terveys vaarassa, kun tarvittavia lääkkeitä ei saa.
Jo nyt moni ikäihminen on vaikeuksissa, kun lähes jokaista palvelua varten pitäisi olla verkkopankkitunnukset. Jonkilainen hätävarajärjestelmä pitäisi tähänkin keksiä.
Risto-Matti Kärki