Petoksia tehdään yhä useammin pankkitietoja kalastellen tai niin, että rikoksentekijä esiintyy puhelimessa pankkivirkailijana tai viranomaisena, mutta viime kesänä paljastui tapaus, jossa henkilö oli lainannut kymmeniltä ihmisiltä rahaa viime vuosina.
Pikkusummista oli rakentunut lähes puoli miljoonaa euroa ja lopulta miestä epäillään viidestä törkeästä petoksesta ja 12 petoksesta. Miehellä ei ollut aikomuksenakaan maksaa rahoja takaisin.
Toisessa tapauksessa rikoksen esitutkinnan yhteydessä paljastui laajoja törkeitä maksuvälinepetoksia. Suurelle ihmisjoukolle oli lähetetty vuosina 2023 ja 2024 viestejä pankin nimissä, joissa kehotettiin kirjautumaan viestissä olleen linkin kautta avautuneelle verkkosivulle. Linkki johti valesivulle, joka näytti aidolta.
Poliisi pitää tekotapaa erityisen suunnitelmallisena. Viestien lisäksi ihmisiä huijattiin erehdyttämispuheluilla.
– Poliisi, pankki tai mikään muukaan asianmukainen toimija ei koskaan pyydä pankkitunnuksia tai pankkikortin tietoja. Tunnistautumisvälineenä kannattaa käyttää ennemmin mobiilivarmennetta kuin pankkitunnuksia, jos kirjautuu muualle kuin verkkopankkiinsa, rikoskomisario Valtteri Kemppi Lounais-Suomen poliisilaitoksen petos- ja kyberrikosten tutkintaryhmästä neuvoo.
Tapaukset opettavat sen, että rahojen kanssa pitää olla erityisen varovainen niin netissä kuin ulkomaailmassakin. Aikaisemmin huijausviesteistä huomasi nopeasti huonon suomen kielen tai epämääräisen ulkoasun, mutta nykyisin viestit näyttävät päällisin puolin hyvin aidoilta.
Pienistä yksityiskohdista voi kuitenkin päätellä, että johdattelevat viestit ovat jostain muualta kuin pankista. Kannattaa siis lukea viestit vähintään kaksi kertaa ajatuksella.
Risto-Matti Kärki