Varsinais-Suomen Ely-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäki kertoi ukrainalaisten maahantulosta sekä nykyhetken tilanteesta.
Uudessakaupungissa kotikuntaa hakeneita ukrainalaisia asuu 192.
– Ei ole sattumaa, että ukrainalaisia on tullut paljon Vakka-Suomeen, Myllymäki huomautti.
Kun Venäjän hyökkäyssota alkoi, kausitöissä alueella olleiden oli Myllymäen mukaan luontevaa suunnata aiempien työnantajiensa luokse. Ilman näiden työnantajien, kuntien ja tavallisten suomalaisten apua ukrainalaisten vastaanotto ei olisi Myllymäen mukaan onnistunut siinä laajuudessa kuin se vuonna 2022 tapahtui.
Ukrainalaiset ovat hyvin moninainen ryhmä. Osa on palannut kotimaahansa, osa muuttanut muualle Eurooppaan. Toiset ovat saapuneet viime vuoden aikana ja toiset asuneet Suomessa jo pian kolme vuotta.
Iso osa tulijoista on valinnut kotikuntansa Vakka-Suomesta, mutta tätä paljon suurempi joukko on kirjoilla vastaanottokeskuksessa.
– Vaikka ukrainalaiset ovat yhdestä näkökulmasta hyvin homogeeninen ryhmä niin itse asiassa ihmisillä on hyvin erilaisia tilanteita, Myllymäki huomautti.
Myllymäki myös ennakoi sitä, miten tuleva kevät saattaa muuttaa tilannetta. Kohtalonpäivä on tammikuun 20. päivä, jona Yhdysvaltain presidentiksi valitt u Donald Trump astuu virkaansa. Yhtenä Trumpin tavoitteena on pidetty rauhan saamista Ukrainan ja Venäjän välille.
– Niin hullulta kuin se kuulostaakin, sodan päättymiseen liittyvä toivo tai kauhu on nyt Trumpin varassa. Ovi on auki, mutta mennäänkö siitä sisään ja tehdään rauha. Ja jos, niin millä ehdoilla, Myllymäki pohti.
Se, mitä tämä kaikki tarkoittaa Vakka-Suomelle, on vielä täysin auki. Kyse on siitä, mitä sotaa paenneet ihmiset haluavat tehdä, jos kotimaassa solmitaan rauha. Alueella on Myllymäen mukaan paljon mahdollisuuksia sellaisille, jotka harkitsevat jäämistä Suomeen.
Myllymäen mukaan kunnilla on vuoden vaihteessa kaikki avaimet käsissään, kun te-uudistus siirtää työllisyyspalvelut valtiolta kuntien vastuulle.
– Teillä on nyt mahdollisuus linjata asioita itse eikä teidän tarvitse kysellä muilta, Myllymäki kannusti.
Myllymäki korostaa työnantajien ja te-palveluiden roolia. Kunnissa kannattaa nyt miettiä, kenelle palveluita suunnataan ja tarjota ukrainalaisille riittävästi tietoa siitä, millaisia mahdollisuuksia kunnat voivat tarjota.
Päätös palata kotimaahan ei tarkoita sitä, etteikö Vakka-Suomeen voisi jatkossakin palata.
– Tässä kannattaa nyt ajaa montaa hevosta, Myllymäki lisäsi.
MTK kartoittaa ulkomaisen työvoiman tilannetta Vakka-Suomessa
MTK-Varsinais-Suomella on käynnissä ulkomaisen työvoiman kartoitushanke. Hanketta esittelivät MTK-Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Harri Liven sekä hanketyöntekijä Tanja Renkus .
Livenin mukaan maatalous kehittyy koko ajan ja tilojen ulkopuolisen työvoiman tarve kasvaa.
– Tulevaisuudessa tilojen koko kasvaa entisestään. Jos ajatellaan laajemmin ruokaketjua työvoiman saatavuuden näkökulmasta, tämä ei kosketa pelkästään alkutuotantoa vaan myös valmistavaa teollisuutta, Liven sanoi.
Renkus on haastatellut hankkeeseen liittyen 30 vakkasuomalaista ulkomaista työntekijää. Renkus on haastatellut valtaosan työntekijöistä heidän omalla äidinkielellään eli ukrainaksi tai venäjäksi. Hän oli laatinut vastausten perusteella yhteenvedon sekä hyvistä asioista että haasteista.
Esimerkiksi työpaikan ilmapiiri koettiin pääosin hyväksi. Koettiin kuitenkin, että yhteisiä tapahtumia ja tilaisuuksia olisi kiva olla enemmän.
– Palkka koetaan motivaation lähteeksi. Monilla on toiveita palkankorotuksesta, koska palkka ei ole niin iso, Renkus kertoo.
Haasteina koettiin muun muassa se, että yhteyksiä kantasuomalaisiin on vaikea solmia. Lisäksi työntekijät kaipasivat fyysisesti raskaaseen työhön parempia ergonomisia työvälineitä ja tukia.
Hanna Hyttinen
