Uudenkaupungin vetämän Vakka-Suomen työllisyyspalveluiden toiminta käynnistyi vuoden vaihteessa. Vaikka Turku on koko työllisyysalueen veturikunta, vastaa Uusikaupunki oman alueensa lisäksi myös pienempien kuntien eli Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Vehmaan työllisyysasioiden hoidosta.
– Työ- ja elinkeinopalveluiden siirtymistä valtiolta kunnille valmisteltiin yli kaksi vuotta. Toinen päivä tammikuuta piti työvoimapalveluiden asiakastiedot siirtyä valtiolta kunnille, mutta niin ei tapahtunut, vaan oli teknisiä ongelmia, Uudenkaupungin elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen totesi.
Heinonen esitteli TE-uudistusta Turun kauppakamarin, Uudenkaupungin kauppakamariosaston ja Uudenkaupungin kaupungin järjestämien kuntakahvien tilaisuudessa torstaina.
Heinosen mukaan Uudessakaupungissa vältyttiin kuitenkin suuremmilta tietoteknisiltä ongelmilta kuin esimerkiksi Turussa. TE-uudistuksen taustalla oli Heinosen mukaan yksinkertaisesti se, että valtio halusi säästöjä.
– Käytännössä valtio aliresursoi kuntiin siirtyneet työllisyyspalvelut, joten kunnat joutuvat satsaamaan lisää. Uudessakaupungissa kuitenkin katetaan kulut valtionosuuksilla, joten olemme siinä mielessä toistaiseksi paremmassa tilanteessa kuin monessa muussa paikassa, Heinonen lisäsi.
Työllisyyspalveluiden on tarkoitus tehostua, kun ne on siirretty kuntien harteille. Työllistymiseen liittyvä koulutus on jo aiemmin ollut kunnilla, joten nyt toiminta siirtyy vielä aiempaa lähemmäs kuntalaisia.
– Se on kaiken perusidea ja ydin, tosin meillä on yhä kohtaanto-ongelma eli avoinna olevat työpaikat ja työttömät eivät aina kohtaa, hän huomautti.
Varsinais-Suomessa on tällä hetkellä korkea työttömyys, kun työttömyysaste huitelee yhdeksän prosentin tienoilla. Heinonen muistutti, että saman putiikin asiakkaana ovat nyt sekä työttömät työnhakijat että työntekijöitä hakevat yritykset.
– Lähdemme siis työttömyyden ja työllisyyden hoidosta ja puutumme sitä kautta kohtaanto-ongelmaan. Luomme myös palvelulle paikalliset kasvot.
Heinosen mukaan Vakka-Suomessa on kolmeen luokkaan tyypiteltyjä työttömiä. On esimerkiksi niitä, jotka kulkevat työvoimapalveluiden toimiston läpi virtaavina asiakkaina.
– He ovat tapauksia, jotka jäävät työttömäksi ja työllistyvät käytännössä heti eli esimerkiksi hitsaajat ja sähköasentajat.
Sen lisäksi on vaikeasti työllistyviä, joilla on elämänhallinnan ongelmia. Heidän työllistämiseksi alueella tehdään yhteistyötä muun muassa Kelan kanssa.
– Lisäksi on työkykyisiä ja -haluisia, joiden osaaminen ei vastaa tämän hetken kysyntää. Kehitämme heidän osaamista ennen kuin he ajautuvat pitkäaikaistyöttömiksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi työntekijöitä hakevien yritysten tarpeiden tunnistamista ja lopulta rakennamme polkuja, jotka lisäävät työnhakijoiden osaamista.
Se voi tarkoittaa esimerkiksi muutaman kuukauden koulutusta, joka ei suoraan johda tutkintoon, mutta antaa työntekijälle yrityksen tarvitsemat perustaidot. Työntekijä ei vielä siinä vaiheessa ole yritykselle täysin tuottava, mutta voisi jo edetä oppisopimuksen tai työkokeilun kautta.
– Tätä järjestelmää hiomme vielä ammattiopisto Novidan kanssa. Meillä on hyvä yhteistyö ja siellä oma yhteyshenkilö, hän totesi.
Heinonen kertoi, että työvoimapalveluiden muutos on käynnistynyt hyvin ja kunnille palkatut työvoima-asiantuntijat ovat hyvällä fiiliksellä.
– On kuitenkin koko ajan muistettava, että se ei riitä, että palvelemme työnhakijoita varmistamalla, että heidän juridiset oikeudet täyttyvät. Kaiken taustalla on idea ihan oikeasta työllistymisestä ja siinä tarvitsemme monen tahon yhteistyötä, Heinonen summasi.