Kalannissa hitsattuja levylämmönsiirtimiä tuottavalla Vahteruksella menee tällä hetkellä lujaa. Yritys työllistää tällä hetkellä noin 600 ihmistä ja tämän vuoden aikana on tarve vielä noin sadalle uudelle työntekijälle. Lisäksi yritys palkkaa noin 20 kesätyöntekijää.
– Haemme vakituisia työntekijöitä sekä tuotantoon että toimistotehtäviin. Palkkasimme myös viime vuonna noin sata uutta työntekijää, Vahteruksen varatoimitusjohtaja Matti Kontu kertoi torstaina Turun kauppakamarin, Uudenkaupungin kauppakamariosaston ja Uudenkaupungin kaupungin järjestämässä kuntakahvitilaisuudessa.
Vahteruksella on tytäryhtiöitä tällä hetkellä muun muassa Isossa-Britanniassa, Saksassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa.
– Levylämmönsiirtimiä valmistetaan Suomessa ja Kiinassa, Kontu lisäsi.
Vahteruksen viime vuoden liikevaihtoennuste näyttää noin 112 miljoonaa euroa, mutta tänä vuonna tähdätään vielä suurempaan liikevaihtoon. Kaupparekisterin mukaan vuonna 2023 yritys teki runsaan 97 miljoonan euron liikevaihdolla liki 12 miljoonan euron tuloksen.
– Valmistimme viime vuonna levylämmönsiirtimiä 4 200 kappaletta ja levyjä 950 000 kappaletta. Yksilöllisiä räätälöityjä tuotteita toimitetaan ja myydään vuosittain yli 50:een maahan, Kontu kertoi.
Vahteruksen tuotteista yli 90 prosenttia menee vientiin. Vuonna 1990 perustetun yrityksen olemassaolon aikana on asiakkaille toimitettu yli 80 000 lämmönsiirrintä.
– Tavoittelemme vuodessa noin 15 prosentin liikevaihdon kasvua ja noin 200 miljoonan euron liikevaihtoa vuosikymmenen loppuun mennessä. Tässä meitä tukee esimerkiksi vahva lähivuosien investointiohjelma, Kontu totesi.
Yksi investoinneista on Kalantiin kantatien varteen huhtikuussa valmistuva 6 000 neliömetrin laajennusosa. Rakennusurakan jälkeen halli vielä varustellaan ja se otetaan käyttöön vielä tämän vuoden aikana.
– Ja Kiinassa siirrymme tämän vuoden aikana liki vastaavan kokoisiin uusiin tiloihin, hän lisäsi.
Vahterus on tuonut Filippiineiltä 60 hitsaajaa Suomeen. Osa heistä on tuonut jo perheensäkin Suomeen.
– Syynä tähän on yksinkertaisesti se, että Suomessa ei ole saatavilla tarpeeksi hitsareita ja toiminnan laajentamiseksi työntekijät on hankittava muualta, Kontu kertoi.
Kontun mukaan Suomeen muuttaneet hitsaajat ovat osaavaa ja motivoitunutta väkeä. Heidän tieto-taitonsa oli jo lähtömaassa korkealla tolalla ja Vahterus lähetti omat opettajansa Filippiineille tekemään metallityöntekijöille lähtötasotestin.
– Saimme heidät lisäkoulutuksella nopeasti tuotantoon. Nyt meillä on töissä noin 20 kansalaisuutta ja töissä pärjää joko suomella tai englannilla, Kontu summasi.
Valmet Automotivella ja Yaralla eri haasteet
Autotehdas hakee uusia tuotteita ja lannoitetehtaalla satsataan puitteisiin
Yritystensä kuulumisia torstain kuntakahvitilaisuudessa olivat kertomassa myös Valmet Automotiven tuotantojohtaja Antero Karhu sekä Yara Suomen Uudenkaupungin tehtaiden johtaja Teija Kankaanpää.
Karhu totesi, että autoteollisuudessa eletään mielenkiintoisia aikoja ja katseet on suunnattu monella tavalla kohti Kiinaa.
– Suurin osa meidän Kiinan-matkoihin kohdistuvista huhuista pitää siis paikkansa. Tehtaan seuraava valttikortti lepää siellä. Kiinassa on 100 automerkkiä, joista 20 on toiminut jo useamman vuosikymmenen ajan menestyksekkäästi, Karhu kuvaili.
Valmet Automotive on käynyt keskusteluita näiden 20 yrityksen kanssa ja Kiinasta on osoitettu kiinnostusta Suomen suuntaan.
– Tosin heidän vaihtoehtoinaan on yhä oman tehtaan perustaminen Suomeen tai Eurooppaan, erilaiset yhteistyöt tai sopimusvalmistus. Euroopassa on yhä kaksi autojen sopimusvalmistajaa, joista me olemme toinen, hän lisäsi.
Karhu totesi keskusteluiden jatkuvan alkuvuoden aikana Kiinan suuntaan mielekkäässä vaiheessa muutaman eri tahon kanssa.
– Haluamme kasvaa siitä, mitä olemme nyt, mutta parin vuoden takainen koko, jolloin teimme yli 500 autoa päivässä, oli meille jo melkoinen haaste. Puhumme kuitenkin mahdollisesti satojen työntekijöiden lisätarpeesta tulevina vuosina, Karhu kertoi.
Valmet Automotiven tehtaalla Uudessakaupungissa on tehty yhteistyötä Mercedes-Benzin kanssa vuodesta 2012 lähtien. Tällä hetkellä tehtaalla valmistetaan A-sarjan mersuja sekä pienemmän volyymin AMG-sarjaa.
– Mersulla on nyt haasteita sähköistymisen ja muidenkin asioiden kanssa, sen myynti pienenee koko ajan ja markkinaosuus laskee. Emme voi sopimusvalmistajana laskea tehtaan toimintaa vain yhden kortin varaan, Karhu huomautti.
Vuosi 2024 oli Valmet Automotivelle taloudellisesti hankala. Yritys jatkaa vielä ainakin tämän vuoden mersun tilausten kanssa. Tällä hetkellä linjalta valmistuu noin 150 autoa päivässä ja tehdas toimii yhdessä vuorossa.
– Olemme jo Think-sähköautosta lähtien rakentaneet sen puolen osaamistamme. Meillä on korkea taitotaso ja saamme nopeasti koulutettua henkilöstöämme uusiin tuotteisiin, hän summasi.
Karhu siis totesi, että Valmet Automotiven ja akkupuolen Ioncorin muodostaman konsernin osaamista esitellään sekä autojen että akkujen lisäksi myös muille aloille.
– Meillä on muunlaisen valmistettavuuden osaamista myös. Olemme lähdössä myymään sitä tieto-taitoa muihinkin suuntiin, Karhu lisäsi.
Kysyttäessä hän myönsi, että esimerkiksi puolustusteollisuudessa on valtava potentiaali, jonka hyödyntämistä heilläkin harkitaan.
– Valtiot varautuvat tilaamalla varusteita eri yrityksiltä. Varmaa meidän tapauksessamme on se, että emme konsernina jatkossa valmista pelkkiä autoja, työkoneita tai akkuja, vaan etsimme uusia tapoja työllistää ihmisiä, Karhu muotoili.
Yaran Uudenkaupungin tehtaiden johtaja Teija Kankaanpää kertoi, että yrityksessä juhlitaan tänä vuonna 60-vuotissyntymäpäiviä. Tehtaalla valmistetaan mineraalilannoitteita ja Suomessa onkin yksi maailman suurimmista moniravinnelannoitetehtaista.
– Tuotannostamme noin 90 prosenttia menee vientiin ja siitä noin puolet jää Eurooppaan, Kankaanpää kuvaili.
Tehdas työllistää Uudessakaupungissa noin 250 henkilöä ja urakoitsijoita on eri hankkeista riippuen 50–200 henkeä päivittäin Hangonsaaressa.
– Viime vuosi oli Uudellekaupungille hyvä tuotannon ja toimitusten osalta, vaikka alkuvuoteen vaikuttivatkin lakot, hän kertoi.
Yaran Uudenkaupungin yksikölle on tälle vuodelle budjetoitu täysi tuotanto. Viime vuonna Hangonsaareen investoitiin noin 39 miljoonaa euroa ja tänä vuonna vastaava luku on noin 23 miljoonaa.
– Kyseessä on lähinnä toiminnan jatkumiseen liittyvää ylläpitoinvestointia, koska tehdas toimii 24 tuntia vuorokaudessa ja seitsemän päivää viikossa. Käytämme hankkeissamme paljon paikallisia yrityksiä, Kankaanpää lisäsi.
Kankaanpää totesi, että maailmanlaajuisesti Yaralla ei mene ihan niin lujaa kuin Suomessa. Takana on vaikeita vuosia, kun sekä pandemia että Venäjän hyökkäyssota ovat vaikuttaneet toimintaan monella rintamalla.
– Yaran kulurakennetta ja organisaatiota on siis sopeutettava vallitsevaan tilanteeseen, mutta se ei suoraan koske meitä Uudessakaupungissa. Jatkamme täällä suunnitellusti matkaa kohti vähähiilisyyttä, vaikka meillä on yhä muutamia kohteita, joissa käytetään polttoöljyä, Kankaanpää summasi.