Aalto luennoi Sakunkulmalla aina ajankohtaisista tietoturva-asioista ja muistutti, että huijatuksiksi voi tulla kuka tahansa.
– Jokainen meistä menee johonkin huijaukseen, kun se osuu johonkin hetkeen, hän sanoo.
Nuorempana Uudessakaupungissa asunut Outi Aalto työskentelee tietoturva-asiantuntijana Nesteellä. Hänellä on kokemusta it-alalta 20 vuoden ajalta.
Nyrkkisäännöksi Aalto sanoo, että kaikki laitteet pitäisi aina päivittää ja mieluiten heti, kun ilmoitus päivityksestä tulee.
– Kaikissa laitteissa on koodia sisällä ja ne ovat haavoittuvaisia, koska koodaritkin ovat ihmisiä.
Lähes jokaiseen sovellukseen tai nettisivuille vaaditaan kirjautuminen. Salasanojen pituusvaatimukset kasvavat jatkuvasti.
– Yksitoista merkkiä on siedettävä, 14 on hyvä.
Aalto tietää, että monella on kiusauksena käyttää yhtä salasanaa joka paikassa, mutta se on suuri tietoturvariski.
– Kun yksi salasana vuotaa, hakkerit kokeilevat niitä kaikkiin mahdollisiin palveluihin.
Kaikkein huonoin salasana on sana salasana tai englanniksi password. Aalto suosittelee käyttämään salasanalausetta, joka on henkilökohtainen.
– Salasanaa voi säilyttää paperilla. Kukaan hakkeri ei tule sitä hiirimaton alta katsomaan.
Melko turvallinen tapa on tallentaa salasana selaimeen tai salasanaholviin.
Moneen paikkaan vaaditaan kirjautuessa pankkitunnuksia. Aalto kehottaa luottamaan ennemmin mobiilivarmentimeen.
– Se toimii silloinkin kun nettipankki on nurin.
Itselle tärkeiden tietojen säilyvyys on hyvä varmistaa.
– Kone voi mennä rikki tai kuvan voi poistaa vahingossa, Aalto muistuttaa.
3-2-1-säännön mukaan tärkeästä tiedostosta kannattaa olla kolme kappaletta, joita säilyttää kahdella eri tavalla ja yksi on vähintään eri paikassa eli esimerkiksi tietokoneella, ulkoisella kovalevyllä ja pilvipalvelussa.
Kaikesta varovaisuudesta huolimatta koneelle voi päästä haittaohjelma, jota voi ennaltaehkäistä viruksentorjuntaohjelmilla.
– Asenna sovelluksia vain luotettavasta lähteestä. Esimerkiksi Google Playstä, Apple Storesta tai Microsoft Storesta.
Sähköpostin linkki kannattaa avata vain todella luotettavalta taholta ja silloinkin harkiten, jos viesti näyttää epäilyttävältä.
Erilaisia tietojenkalasteluja on liikkeellä paljon.
– Huijauksia on hirvittävästi ja niistä uutisoidaan paljon. Kannattaa siis seurata uutisia.
Huijattavalta haetaan usein tunnereaktiota. Häntä yritetään esimerkiksi säikäyttää toimimaan tai tapahtuu jotain ikävää.
– Pankkihuijauksissa yritetään saada hyväksymään siirto tai siirtämään itse rahat. Kukaan ei tarvitse sinun pankkitunnuksiasi, ei pankki, poliisi tai verottaja.
Aalto kertoo, että Suomessa pankit ovat hyvin pitkälle valmiita hyvittämään rahat, mutta tietyssä pisteessä nekin nostavat kätensä pystyyn. Aina ei siis voi luottaa siihen, että rahoja saisi takaisin.
Yksi huijausmuoto ovat intohimohuijaukset, joita harrastavat Aallon sanojen mukaan ”auervaarat tai muut limanuljaskat”. Tällaisia huijauksia on sattunut jo paljon ennen internetin keksimistä.
– He voivat olla hyvin kärsivällisiä. He jatkavat juttua ja voivat soittaa videopuheluita ennen kuin alkavat pyytää rahaa.
Huijarit voivat pyytää suuriakin summia, mutta usein koostavat tulonsa pienistä puroista.
– Olkaa tosi skeptisiä. Ihan arkijärjellä pärjää, Aalto ohjeistaa.
Yleisesti vanha sanonta siitä, jos jokin vaikuttaa liian hyvältä, se ei silloin ole totta.
– Jos epäilyttää luotettavana pidettävä taho, niin soita sinne, että onko teillä tällainen tarjous, Aalto sanoo.
Jos on jo tullut huijatuksi, kannattaa ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä poliisiin ja kertoa kaikki yksityiskohtaisesti. Jopa silloin, jos on joutunut ”auervaaran” huijaamaksi ja kokee tilanteen noloksi.
Lopuksi Aalto kehottaa miettimään, miksi näin pääsi käymään. Kun se selviää, osaa tulevaisuudessa toimia oikein.
