PFAS-yhdisteet ovat kuitenkin osoittautuneet ongelmallisiksi. Ne hajoavat luonnossa hyvin hitaasti. Samat ominaisuudet, jotka ovat tehneet PFAS-yhdisteistä alun perin niin käyttökelpoisia, muodostavat haitan ympäristölle ja ihmisille. Yhdisteitä kutsutaankin ikuisuuskemikaaleiksi.
Useista käyttökohteista yhdisteitä pääsee luontoon joko suoraan tai hule- ja käyttövesien kuljettamana. Yhdisteet ovat vesiliukoisia. Ne leviävät herkästi veden mukana ympäristössä, ja rikastuvat ravintoketjuissa entisestään.
Monet PFAS-yhdisteet ovat tutkitusti haitallisia. Niiden tiedetään rasittavan elimistöä kertymällä etenkin maksaan myrkyllisiksi pitoisuuksiksi. Yhdisteet aiheuttavat häiriöitä yksilönkehityksessä, lisääntymisessä ja immuunipuolustuksen toiminnassa. Ikuisuuskemikaalit lisäävät myös syöpäriskiä.
Yhdisteiden haitallisuutta ja ympäristövaikutuksia tutkitaan parhaillaan ympäri maailmaa. Hiljattain brittiläinen tutkimusryhmä teki huolestuttavan havainnon, jonka mukaan useat eri PFAS-yhdisteet pystyvät imeytymään kehoon suoraan ihon läpi. Aiemmin yhdisteiden on ajateltu kulkeutuvan kehoon ensisijaisesti ravinnon ja juomaveden mukana.
Laaja kansainvälinen tutkimus on kartoittanut ikuisuuskemikaalien tämänhetkistä laajuutta ympäristössä mittaamalla PFAS-yhdisteiden pitoisuuksia vesistöissä sekä kemikaalien tuotantolaitosten läheisyydessä.
Suomesta löytyi eurooppalaisen mittapuun mukaan korkeita pitoisuuksia vesistöistä ja pohjavesialueilta. Ikuisuuskemikaaleja on löytynyt luonnonvesinäytteiden lisäksi vesieliöistä, maaperästä sekä useammista elintarvikkeista kuten luomukananmunista ja hedelmäsoseista. Niitä on mitattu myös juoma- ja sadevesissä.
Suomen luontoon yhdisteitä on päässyt etenkin lentokenttien, tehdasalueiden ja paloharjoitusalueiden ympäristössä. Kemikaalit ovat levinneet todennäköisesti sammutusvaahdon mukana. Niitä löytyy edelleen ympäristöstä, vaikka vaahdoissa aiemmin laajasti käytettyjä erityisen haitallisia yhdistetyyppejä on rajoitettu jo viitisentoista vuotta.
Ikuisuuskemikaalit ovat muodostumassa yhdeksi aikamme suureksi ympäristöongelmaksi. Niillä on lukemattomia käyttökohteita ja osassa niiden korvaaminen on haastavaa. Yhdisteiden käytön kieltäminen ja rajoittaminen on kuitenkin välttämätöntä, sillä se on toistaiseksi tehokkain keino torjua niiden kertymistä luontoon.
Jos rajoituksia ei aseteta, on varovaisenkin arvion perusteella saastuneen luonnon puhdistamiskulut sadoissa miljoonissa euroissa. Jos laajasti luontoon levinneitä ikuisuuskemikaaleja edes on mahdollista siivota täysin pois.
Teksti: Lily Laine, kuva: Maija Karala