Tarkastellaan mielenterveyden kriisiä sitten, inhimillisyyden, yksilön tai talouden näkökulmasta, tarvitsemme palveluiden painopisteen siirtoa ennaltaehkäiseviin palveluihin. Osaksi palvelujärjestelmää on luotava yksilöiden tarpeista lähteviä ratkaisuja. Lyhytterapeuttien tarjoama lyhytterapia ei poissulje psykoterapiaa, ja molemmille terapioille on tarvetta jatkossakin.
Mielenterveyden hoidossa tällä hetkellä yksi liian vähälle huomiolle jäänyt asia on se, että Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa voi saada 16–67-vuotias. Meillä on kuitenkin näyttöä, että vakavasta masennuksesta kärsii 2–5 % ikäihmisistä ja noin puolet ikäihmisistä sairastuu masennukseen ensimmäistä kertaa vasta eläkeiässä. Psyykkinen kuormittuneisuus on yleistä 85 vuotta täyttäneillä.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen tavoitteena on vuonna 2025 lisätä omaishoidettavien määrää 300 asiakkaalla. Oleellista tavoitteessa on talouden lisäksi, että hyvä ja turvallinen omaishoito toteutuu hyvinvoivien omaishoitajien toimesta. Monet omaishoitajat kokevat jäävänsä näkymättömiksi, sillä tuen tarpeita tarkastellaan lähinnä omaishoidettavan näkökulmasta. Omaishoitajien mielen hyvinvoinnin tukeen on panostettava. Lyhytterapeuttien osaamista tulisi hyödyntää ikäihmisten sekä omaishoitajien mielenterveyden varhaisen vaiheen hoidossa. Lyhytterapian vakiinnuttaminen osaksi ennaltaehkäiseviä palveluprosesseja olisi inhimillisesti ja taloudellisesti järkevää.
Kirsi Kauliomäki
sairaanhoitaja, terveyden-
hoitaja, terveystieteiden maisteri ja ratkaisukeskeinen lyhytterapeuttiMarke Tissari
lähihoitaja, työnohjaaja ja
ratkaisukeskeinen lyhytterapia opiskelija