Tiistaisin Sakunkulman päiväkeskuksen kirjastohuoneesta saattaa kuulua rauhallista ja sujuvaa lehden lukua. Lukijat eivät kuitenkaan suoranaisesti lue kenellekään tietylle henkilölle, vaan he tuottavat sisältöä Näkövammaisten liiton äänilehtipalveluun.
Alueen paikallislehtiä on luettu Uudessakaupungissa näkövammaisille jo vuodesta 1982 lähtien. Lions Clubin järjestöt ovat vuosien aikana vastanneet lehden lukemisesta. Nyt toiminnasta vastaa Lions Club Merettaret.
Lukijoina toimivat Merettarien lisäksi vapaaehtoisia seurakunnasta ja eri harrastusryhmistä. Tiistaisin aina yksi lukijapari lukee menneen viikon paikallislehdistä mielenkiintoisimmat artikkelit.
– Urakassa menee kaiken kaikkiaan nelisen tuntia ja valmista äänilehteä syntyy puolestatoista tunnista kahteen ja puoleen tuntiin, Merettarien aktiivi Tuula Pietilä kertoo.
Äänilehtipalvelu on saatavilla maksutta Näkövammaisten liiton jäsenille ja näkövamman haitta-asteen on oltava vähintään 50 prosenttia. Äänilehdestä kiinnostunut voi olla yhteydessä joko Varsinais-Suomen Näkövammaiset -yhdistykseen tai Näkövammaisten liiton Daisy-neuvontaan.
Daisy-termi tulee näkövammaisille tarkoitetusta Daisy-soittimesta, jota kautta äänilehtiä voi kuunnella. Äänitteet tuotetaan tietokoneohjelmalla niin sanotuiksi Daisy-julkaisuiksi.
Näkövammaisten liiton palvelimelta äänite siirretään CD-levylle ja postitetaan sitten äänilehden tilaajille. Postituksen tuoman viiveen takia äänilehtiä voi myös kuunnella mobiililaitteilla Luetus-palvelun kautta jo nauhoituspäivän iltana.
– Alkuaikoina 1980-luvun alussa lehtiä luettiin C-kaseteille, jotka lähetettiin Raumalle kopioitavaksi ja sieltä tilaajille. 1990-luvusta eteenpäin nauhoitukset on tehty tietokoneelle, Pietilä muistelee.
Tiistaina Sakunkulmassa lukijapari Raija Alanko ja Hannele Aitamurto työstivät viime lauantain Uudenkaupungin Sanomia. Kaksikosta Alanko luki lehteä ja samaan aikaan Aitamurto tutki seuraava lehteä katsoen sieltä kiinnostavia artikkeleita.
– Me toimimme niin, että yksi lukee aina yhden lehden ja sen jälkeen vaihdetaan lukijaa. Ei sitä jaksa hirveän pitkää lukea ennen kuin ääni lähtee, Aitamurto toteaa.
Alueen kolmen paikallislehden lisäksi luetaan seurakuntatiedotteet Uudestakaupungista ja Laitilasta. Jokaisella lukijaparilla on oma oikeus valita ja päättää, mitä artikkeleita lehdestä luetaan. Kannesta kanteen lehtiä ei sentään lueta.
– Usein samoja aiheita ja uutisia löytyy kaikista lehdistä, joten yritämme kiinnittää huomiota, ettemme lue samoja uutisia joka lehdestä, Aitamurto huomauttaa.
Kuulijoiden pyynnöstä urheilu-uutisia ja politiikkaa ei kovin paljon lueta äänilehtiin. Toki kuntien päätökset sekä voitokkaat urheilu-uutiset luetaan.
Vapaaehtoisille lukijoille äänilehden työstäminen on ollut mielekästä puuhaa. Vapaaehtoiset ovat usein eläkeläisiä, ja monet ovatkin sitä mieltä, että luku-urakan aikana paikalliset uutiset tulevat paremmin luettua kuin mitä kotona lukiessa.
– Tässä täytyy tosissaan ajatuksella lukea, jotta ymmärtää asian. Silloin sen pystyy lausumaan nauhoitteelle selkeästi oikeilla äänenpainoilla, Ajanko pohtii.
Tuula Pietilä haluaa muistuttaa, että vapaaehtoisista lukijoista ei ole koskaan pulaa ja kiinnostuneet voivat olla häneen yhteydessä. Hän myös korostaa, että lukijoille ei ole liian tiukkoja vaatimuksia, vaan lehteä tulisi lukea niin kuin sitä lukisi kaverille.
– Olen aina lukijoita rekrytoidessa todennut, että jos osaa satuja lukea lapsille, niin kelpaa myös äänilehden lukijaksi, Pietilä sanoo.