Värillä on väliä – Johanna Sillgren tietää, mitä värivuodenaikaa kukakin edustaa

0
Johanna Sillgren valmistui joulukuussa värianalyysikoulutuksesta. Koulun aikana hän huomasi, että on itsekin pukeutunut "vääriin" värisävyihin. Kuvassa hänellä on analyysin periaatteiden mukaan oikeat sävyt.

Oletko huomannut, että tietty värisävy saa kasvosi hehkumaan ja silmäsi loistamaan? Toisessa taas saatat näyttää siltä, että olet juuri maannut viikon kuumeessa sängyssä. Väreillä on siis väliä, koska niin paljon eloa ja hehkua ne saattavat tuoda ihmisen olemukseen. Näin kertoo myös uusikaupunkilainen Johanna Sillgren, joka valmistui joulukuussa värianalyysikoulutuksesta.

– Olen hyvin visuaalinen ihminen. Optikkoliikkeessä olen aina katsonut kehysten värejä ja muotoja ja huomaan, kun asiakkaalle osuu väri täysin kohdalleen. Olen värikoulutuksesta saanut vielä lisää varmuutta asiaan, Sillgren lisää.

Sillgren tekee siis päivätyötään optikkoliikkeen stylistinä Raisiossa, mutta hän on kouluttautunut myös puutarhuriksi ja floristiksi.

– Puolen vuoden värianalyysikoulutuksessa opin näkemään väreihin liittyviä hienovaraisia vivahde-eroja. Tajusin myös sen, että värivuodenaikani on pehmeä kesä, vaikka miten olisin halunnut pukeutua vahvoihin väreihin, kuten sähkönsiniseen, Sillgren kertoo.

Värianalyysitekniikassa pehmeä kesä tarkoittaa vaaleita viileitä sävyjä, joissa on mukana myös häivähdys kesän ja syksyn vaikutusta. Tähän luokkaan kuuluvan ihmisen pohjasävy on viileän neutraali ja hiusten oma väri on vaaleahkon ruskea.

Tämän myötä Sillgren on uusinut osan vaatteistaan ja muuttanut meikkiensä sävyjä. Myös aiemmin sähäkän pinkiksi värjätyt hiukset ovat matkalla kohti puuterimaisempaa vaaleanpunaisen sävyä.

– Opin myös sen, että minulle parhaiten sopivan korusävyt ovat hopea ja ruusukulta, hän lisää.

Värianalyysissä tarkastellaan ensin ihon pohjasävyä ja silmien väriä sekä hiusten omaa väriä. Aluksi valitaan se, kuuluuko ihminen kevään, kesän, talven vai syksyn värikartalle.

– Vuodenajat jakautuvat vielä kolmeen eri kategoriaan: viileään, neutraaliin ja lämpimään, eli värianalyysi on kahdellatoista jaollinen. Voi siis olla esimerkiksi kesä, vaalea kesä tai pehmeä kesä.

Analyysia varten iho tulisi olla meikistä puhdas ja hiuksissa pitäisi näkyä vähintään oma tyviväri. Värianalyysiin tulevan olisi hyvä heittää mahdolliset väreihin liittyvät ennakkoluulot romukuoppaan.

– Kyllä se musta värikin osalle suomalaisista oikeasti sopii, samoin oranssi tai vihreä. Kyse on vain siitä, että löytää oikean sävyn, Sillgren kannustaa.

Oma värivuodenaika ei voi muuttua iän myötä, koska ihon pohjasävy pysyy samana, mutta kontrastisuus voi muuttua.

– Samat värit käyvät siis yhä, mutta vaatteiden värikylläisyyttä vain vaalennetaan.

Värianalyysissä tarkastellaan ensin ihon, silmien ja hiusten sävyä. Sen jälkeen tutkitaan, olisiko henkilö kevät, kesä, syksy ja talvi. Tämän jälkeen jokainen kuukausi jakautuu vielä kolmeen.

Jos puolestaan kuuluu talven värikartalle, on väripaletti paljon tummempi. Talven sävyinen ihminen saattaa esimerkiksi hiuksiltaan ja silmiltään olla hyvinkin tumma, mutta iho on lumikin vaalea. Syksyn värikartalta taas löytyy murrettuja värejä, usein esimerkiksi luonnostaan punahiuksiset löytävät omimmat värinsä syksyn kartalta. Keväässä on paljon heleitä pastellin sävyjä, ja esimerkiksi moni ruotsalainen kultaisen keltaisine hiuksineen kuuluu tähän.

– Helpointa on ajatella omia kasvojaan mustavalkoisena kuvana. Mikä piirre nousee eniten esiin? Värianalyysissä ajatellaan myös siis kontrasteja ja eri piirteiden vahvuutta.

Toistaiseksi Sillgren on analysoinut asiakkaitaan eniten kesäksi, mutta myös yllättävän moni on osoittautunut talveksi.

– Olen tähän mennessä analysoinut muutaman miehenkin, mutta suurin osa asiakkaistani on ollut 40–50-vuotiaita naisia.

Sillgren kertoo, että moni käyttää jo kenties tietämättäänkin oikean sävyisiä vaatteita ja silloin seuraa wau-efekti. Toisaalta välillä hän huomaa esimerkiksi kaupungilla kulkiessaan, että vaate näkyy ennen ihmistä.

– Silloin kontrasti on liian suuri, joten on ajateltava niin päin, että pukeeko vaate ihmistä vai onko ihminen yksinkertaisesti vaatteen henkarina.

Sillgren kertoo olevansa kiinnostunut myös esimerkiksi meikkien teosta ja kapselivaatekaapin luomisesta. Ennen näihin liittyvän tieto-taidon hankkimista hän aikoo kuitenkin hankkia lisää kokemusta värianalyyseista.

– Perustaidot ovat jo hanskassa ja ymmärrän logiikan, mutta haluaisin hankkia vielä lisää varmuutta.

Vaikka jotkut värit saavat kantajansa näyttämään vanhemmalta tai sairaalta, niin silti värianalyysin tuloksia ei tarvitse noudattaa orjallisesti. On tärkeintä, että kantaja viihtyy vaatteissaan. Oman värimaailman löytäminen ei tarkoita sitä, että koko vaatekaappi pitäisi laittaa uusiksi, mutta se voi auttaa ymmärtämään sitä, miksi eri väreissä olo tuntuu erilaiselta.

– Värianalyysin kautta voi välttyä hutiostoksilta, koska silloin useimmat sävyt sopivat yhteen, hän toteaa.