Turussa saa maaliskuun lopussa ensi-iltansa uusi ooppera nimeltä Keisarin majakka.
– Teoksessa Isokarin majakka tulee komeasti esiin, oopperan puvustaja Marjo Haapasalo hehkuttaa.
Haapasalo on puvustanut uransa varrella lukuisia teatteriesityksiä. Hänet tunnetaan myös linnan juhlien asuista.
Haapasalo innostuu aina uusista töistä, mutta tämä ooppera kolahti erityisesti. Ooppera sijoittuu maisemaan, joka on hänelle hyvin tuttu.
– Olen syntynyt Sorvakossa. Kun olin 4-vuotias, muutimme Kalantiin. Vaikka asun nykyisin Turussa, toinen jalkani on aina ollut Uudessakaupungissa.
Haapasalon vanhemmat ja pikkuveli asuvat yhä täällä.
– Vanhemmilla on mökki Kammelassa ja olemme viettäneet siellä paljon aikaa. Kymmenen vuotta sitten vuokrasimme Pyhämaasta, Kattilvedeltä, mökin, ja lopulta ostimme sen. Nyt olemme pikkuisen Kattilveden intohimoisia suojelijoita.
Marjo Haapasalo myöntää, että hän on hyvin työorientoitunut, välillä liikaakin. Hän pyörittää Turun keskustassa Boutique Minne -liikettä, jossa suunnittelee ja valmistaa hää- ja juhlapukuja mittatilauksena. Hän myös myy vintagea.
– Innostun aina kaikesta ja lähden projekteihin täydestä sydämestäni. Rauhoitun vain Pyhämaassa luonnossa liikkuessani, kun keskityn valokuvaamiseen ja luonnon havainnointiin.
Uusikaupunki on hänestä kaikin puolin hieno kaupunki. Yleensä keskustan puutaloja kehutaan, mutta Haapasalo on ihastunut keskustan punaisiin tiilitaloihin.
– Tarkoitan niitä puutalojen piharakennuksia. Yksi upeimmista on siinä Esko-Holvin rakennuksen takana.
Kaikki vanha ja alkuperäinen kiehtoo häntä.
Keisarin majakka -ooppera matkaa ajassa pitkälle taaksepäin.
Pauliina Isomäen säveltämä ja Leena Parkkisen kirjoittama ooppera kertoo Isokarin majakan rakentamisesta. Majakka oli valmistuessaan vuonna 1833 Pohjanlahden korkein.
– Keisarin majakka perustuu tositapahtumiin ja saaristolaisten keskuudessa kulkeneeseen romanttiseen tarinaan Isokarin majakan rakentamisen ajalta, Haapasalo kertoo.
Ooppera on myös hyvää vastapainoa kahdelle muulle teatteriproduktiolle, joita hän on tehnyt tänä keväänä. Seinäjoelle hän on suunnitellut puvustuksen Veljeni Leijonamieli -näytelmään. Turun kesäteatterissa esitetään ensi kesänä Liisa ihmemaassa . Sen parissa Haapasalo tekee uuden harppauksen.
– Siihen suunnittelen ensimmäistä kertaa myös lavastuksen. Teen siis puvustuksen ja lavastuksen, ja se on hirveän jännää, hän nauraa.
– Ehdotin työryhmälle, että voisin puvustuksen lisäksi myös lavastaa näytelmän, ja työryhmä tarttui heti ideaan. Jotenkin minusta näytelmä vaatii sen, että se pitää rakentaa kokonaisuutena.
Haapasalo suunnittelee näytelmään visuaalista ilmettä, joka tuo mieleen pelimaailman.
– Tyylini on yleensä runsas ja rustiikkinen, mutta Liisa ihmemaassa -näytelmään halusin toisenlaisen maailman. Suunnitelmat ovat jo pitkällä. Näytelmän värimaailma on selkeä ja graafinen, tyylissä on legomaisuutta ja shakkia, hän paljastaa.
Haapasalo kertoo imevänsä ympäristöstään vaikutteita. Erityisen vaikuttava oli matka Japaniin.
– Meitä oli kuusi pukusuunnittelijaa, jotka saimme Turun teatterisäätiön apurahan Japanin matkaan. Japani on aikamoinen ihmemaa. Ihmiset ovat niin ystävällisiä ja kauniisti puettuja. Kioton katukuvassa näkyi paljon kimonoita. Japanissa nuoretkin kunnioittavat historiaa ja perinteitä.
Liisa ihmemaassa -näytelmän lavastamiseen rohkaisi kuitenkin eräs toinen projekti.
– Olen aina nikkaroinut, ja vasara on pysynyt kädessä, mutta Pyhämaan mökkiremontissa aloin hahmottaa mittoja samoin kuin vaatteiden suunnittelussa. Puvustamisessakin mietin aina ensin, miten jokin tehdään.
Haapasalon taiteellisia ratkaisuja nähdään 28. maaliskuuta Sigyn-salissa, kun Keisarin majakka -ooppera saa ensi-iltansa, sekä kesällä Vartiovuorella.
