Museovirasto nimesi marraskuussa Uudestakaupungista kaksi muinaismuistoaluetta valtakunnallisesti merkittäväksi arkeologiseksi kohteeksi (VARK). Molemmat arvioitiin erittäin harvinaiseksi muinaisjäännökseksi.
Manner-Suomesta valittiin kaikkiaan 1010 VARK-aluetta, joista 119 sijaitsee Varsinais-Suomessa. Alueet huomioidaan jatkossa kaavoituksessa ja muussa maankäytön suunnittelussa. Suuria mullistuksia ei ole kuitenkaan tiedossa, sillä kyseiset kohteet ovat pääosin jo valmiiksi muinaismuistolain rauhoittamia.
Tavoitteena oli, että VARK-alueet muodostavat yhdessä kattavan kokonaisuuden maamme muinaisuudesta.
Uudestakaupungista valitut Rikkaitten haudat ja Sundholman kartano ovat hyvin edustavia kohteita omissa kategorioissaan.
Rikkaitten haudat on hieno esimerkki Vakka-Suomen alueen pronssikautisesta hautatraditiosta. Kohde koostuu neljästä poikkeuksellisen kookkaasta röykkiöhaudasta. Kiviröykkiöiden halkaisijat ovat 7–14 metriä ja korkeudet 0,5–2,0 metriä. Ne sijaitsevat Kalannin Pehtsalossa kalliomäellä, joka erottuu hyvin ympäristöstään. Tämä mäki on ollut aikanaan saari.
Röykkiöt ovat olleet melkoinen työmaa rakentajilleen. Ihan kenen tahansa vuoksi sellaista vaivaa ei ole nähty. Kenties näyttävillä haudoilla on haluttu kunnioittaa aikansa paikallisia merkkihenkilöitä. On myös pohdittu, olivatko röykkiöt edes ensisijaisesti hautoja, vai haluttiinko niillä viestiä alueen hallinnasta ulkopuolisille.
Pronssikautta elettiin Suomessa noin 1800–500 eaa. Tämän aikakauden rannikon hautaröykkiöistä löydetyt vainajien jäänteet viittaavat usein polttohautaukseen, mutta ruumishautaustakin esiintyy erityisesti varhaisemman pronssikauden röykkiöissä.
Vastaavista hautaröykkiöistä on tehty toisinaan myös esinelöytöjä, kuten puvun osia, nappeja, rannerenkaita ja muita koruja. Joskus vainaja on varustettu aseilla matkalle tuonpuoleiseen.
Rikkaitten haudat on tunnettu ainakin jo 1800-luvun puolella. Arkeologit ovat katsastaneet kohteen useaan otteeseen, mutta kaivaustutkimuksia alueella ei ole tehty. Syyskuussa 2023 mäki tarkastettiin alueella tehtyjen metsänhoitotoimenpiteiden vuoksi. Silloin todettiin, että puusto on lähes kokonaan hakattu röykkiöitten vierestä, mutta niiden päällä kasvavia puita ja puun taimia ei ole poistettu, eivätkä röykkiöt ole vaurioituneet.
Sundholman kartanon VARK-valintaa perustellaan näin: ”Erittäin hieno ja hyvin säilynyt esimerkki keskiaikaisesta kivisen kartanolinnan paikasta, jonka sijoittumisessa ja rakenteissa on otettu huomioon myös puolustukselliset lähtökohdat.”
Sundholman kartanoon liittyy valtavasti historiallisia tapahtumia ja tarinoita. Nykyinen kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu 1770-luvulla ja 1800-luvun alkupuolella. Sen alla oleva luonnonkivistä rakennettu kellarikerros on osa alkuperäistä kivilinnaa, jonka kartanon omistaneet Flemingit pystyttivät jo 1400-luvun puolella.
Kartano sijaitsee keskiaikaisen vesireitin varrella niemellä, joka oli aikoinaan erotettu mantereesta vallihaudalla. Tämä kaivanto on edelleen nähtävissä kartanoa ympäröivässä puistossa.
Vallihaudan ulkopuolella on kolme 1700-luvun talousrakennusta. Yksi niistä on viljamakasiini, joka on rakennettu kahden vanhan tynnyriholvisen harmaakivikellarin päälle. Jopa Sundholman käymälärakennusta kuvaillaan näyttäväksi ja arkkitehtuuriltaan erittäin mielenkiintoiseksi. Se edustaa uusgoottilaista tyyliä.
VARK ei ole ainoa Museoviraston Sundholman kartanolle myöntämä titteli. Vuonna 2009 kartanon alue valittiin valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY).
Museovirasto arvioi arkeologisten kohteiden merkittävyyttä VARK-hankkeessa kuudella kriteerillä, jotka ovat kulttuurihistoriallinen merkittävyys, tutkimuksellinen arvo, harvinaisuus, arkeologinen monimuotoisuus, säilyneisyys sekä ympäristö ja maisema. Kohteet pisteytettiin niin, että yhdestä kriteeristä voi saada 0, 1, 2 tai 3 pistettä. Maksimipistemäärä on siis 18.
Rikkaitten haudat arvioitiin erittäin harvinaiseksi ja hyvin säilyneeksi muinaismuistoalueeksi. Se keräsi yhteensä 12 pistettä.
Sundholman kartanolle annettiin 14 pistettä. Sitä kehuttiin erittäin harvinaiseksi ja kulttuurihistoriallisesti hyvin merkittäväksi kohteeksi, jolla on edelleen paljon tutkimuksellista potentiaalia. Kaikkien VARK-hankkeessa arvioitujen kohteiden valtakunnallinen keskiarvo on 12,8 pistettä.
Lähteet:
Uudenkaupungin kohteet Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä, www.kyppi.fi (22.1.2025)
VARK-hanke Museoviraston kotisivuilla, (22.1.2025)
Valtioneuvoston tiedote 7.11.2024 VARK-alueita koskevasta päätöksestä, (22.1.2025)
Sami Tapanainen
