Uudenkaupungin Sanomien kolmannessa vaalikyselyssä keskiössä ovat ikäihmiset. Kysymyksiin vastasivat Tarmo Kangas (kok.), Merja Koski (sd.), Ari Saastamoinen (ps.) ja Rauno Aaltonen (kesk.).
Kuntavaaliehdokkaat pitävät päällisin puolin kaupungin vanhuspalveluita hyvinä, myös kehitettävää löytyy. Petrattavaa on niin kaupungilla kuin Varhallakin.
Perussuomalaisten Saastamoinen sanoo, että kaupungissa ei ole riittäviä palveluita ikäihmisille.
– Kotihoito on aliresursoitu ja asumispalvelut eivät ole tarvetta vastaavat. Tarve on eri asia kuin jonossa olevien määrä, koska jonon on määritellyt palvelun tuottaja.
Saastamoisen mukaan Varhan tulisi huomioida ikäihmisen mielipide tarpeen arvioinnissa huomattavasti nykyistä enemmän.
– Vastapallo on Varhan rahoituksen riittävyys, johon kuntapäättäjillä ei ole kovinkaan merkittävää mahdollisuutta vaikuttaa. Yksityisen sektorin mukaan ottaminen palvelujen tuottamiseen ei saa lisätä asiakkaan taloudellisesta asemasta riippuvaa eriarvoisuutta.
Keskustan Aaltonen näkee tärkeäksi monipuolisen yhteistyön kehittämisen eri toimijoiden kanssa
– Varhan palveluihin on jonoa ja ambulanssin saamisessa on ollut viime aikoina haasteita. Toivon, että näihin asioihin kiinnitetään erityistä huomiota.
Siirtyminen U-Sotesta Varhaan on kokoomuksen Kankaan mukaan tarkoittanut jatkuvia säästöjä. Kiireettömiä terveyskeskusaikoja on vaikea saada ja lääkärit vaihtuvat.
– Ympärivuorokautisten hoitopaikkojen puuttuminen jossain kunnassa rapauttaa pian koko järjestelmän. Ugissa lienee riittävästi yksityisten palveluntarjoajien ylläpitämiä laitospaikkoja. Suunnitellut yhteisöllisen asumisen yksiköt ovat vasta puheitten tasolla eikä niillä kokonaan voida korvata viimesijaisen hoidon tarvetta.
Kangas katsoo, että kaupungissa tulisi kaavoittaa ja osin rahoittaakin seniorityyppisten asuntojen rakentamista. Kotihoito kun ei ole kaikille vaihtoehto.
– Kotona asuu yhä huonokuntoisempia ja liian usein yksinäisiä vanhuksia. Tällainen ei voi olla sallittua nyky-yhteiskunnassa, Merja Koski sanoo.
Kangas nostaa esille Varhan heikentyneet ateriointipalvelut. Myös turvattomuus on lisääntynyt, kun yksinasuvien turvarannekkeet ovat poistuneet ja kaatumistilanteessa avunsaanti voi kestää parikin tuntia.
SDP:n Koski uskoo, että asumispalveluita on kaupungissa riittävästi, mutta laadussa on parannettavaa.
– Riittääkö se, että saa ruokaa, kuivat vaipat ja vuoteen? Mielestäni ei, vaan kaikki ihmisen perustarpeet pitää huomioida. Jokainen asukas tarvitsee läheisyyttä ja kiireettömiä ja turvallisia hetkiä hoitajien kanssa.
Voimaan tullut mitoitus 0,6 hoitajasta asukasta kohti on kiristänyt työtahtia.
– Käsiä ei yksinkertaisesti riitä ja yhä lisääntyvät kirjalliset tehtävät vievät oman aikansa hoitajan työstä. Jokainen hoitaja varmasti haluaisi viettää aikaa enemmän asukkaan kanssa ja huolehtia kaikista perustarpeista. Turhautuminen johtaa uupumiseen ja sairastumiseen, Koski sanoo vaarallisesta kierteestä.
Kangas toivoisi omalääkäri ja -hoitajamallia käyttöön julkisesssa terveydenhuollossa sekä digiklinikan käyttöön ottoa, kuten Pirhassa on tehty. On Varhan palveluissa Kankaan mielestä hyvääkin.
– Ugissa palliatiivinen ja saattohoito-osasto toimivat laadukkaasti ja arvokkaasti, samoin kotisairaalatoiminta ja Kuunari ovat hyviä esimerkkejä onnistumisista. Myös omaishoitopalveluiden järjestäminen toimii hyvin, vaikka eri asia on omaishoitajien heikko asema ja palkkauksen jälkeenjääneisyys.
Aaltonen muistuttaa, että omaishoitajien jaksamiseen tulee kiinnittää huomiota.
– Muistisairaiden päiväaikaista toimintaa tulisi lisätä niin, että mahdollisimman moni pääsee mukaan viriketoimintaan, kun tällä hetkellä toimintaan jonotetaan. Toiminta tukee itsesairastavan omaa hyvinvointia ja tukee omaishoitajan jaksamista.
Aaltosen mielestä kaupungissa on monipuolisia palveluja ikäihmisille.
– Toivoisin, että saisimme entistä useamman mukaan palveluiden käyttäjiksi ja esimerkiksi Wintterin monipuolisiin palveluihin mukaan. Mielestäni meillä on hyvät kulttuuri- ja liikuntamahdollisuudet. Toki aina on hyvä miettiä, voisiko ikäihmisille suunnattuja tapahtumia järjestää lisää.
Kangas muistuttaa, että suurin osa iäkkäiden ihmisten käyttämistä julkisista palveluista on muita kuin sosiaali- ja terveyspalveluita.
Kaupunki on ylläpitänyt Sakunkulman toimintaa lahjoitusvaroin sen jälkeen, kun Varha lopetti avoimen päivätoiminnan. Koski ja Kangas toivovat kaupungin ottavan suuremman vastuun Sakunkulmasta.
– Kaupungilla on palkattuna monta nuorisotyöntekijää ja kerho-ohjaajaa. Miksi kuitenkin ikäihmisten ohjaajan palkkaukseen rahat pitää kaivaa testamenttikätköistä ikään kuin ”köyhäinapuna”? Palkkarahat tulee ehdottomasti varata kaupungin budjettiin jo ensi vuodeksi ja jatkossa pysyvästi, Kangas paaluttaa.
Aaltonen sanoo, että Sakunkulmaan on saatu toimiva kokonaisuus erilaisia palveluja, joita toteutetaan yhteistyössä muun muassa Varhan kanssa.
– On tärkeää järjestää ikäihmisten toimintakykyä ylläpitäviä palveluita ja erityisesti matalan kynnyksen palveluita, joita juuri Sakunkulmassa tuotetaan. Kaupungin tuleekin aktiivisesti miettiä hyviä yhteistyökumppaneita palveluiden saamiseksi ja ikäihmisystävällisen kaupunkikuvan ylläpitämiseksi.
Sakunkulman palvelut tulisi varmistaa testamenttivarojen ohella muillakin rahoituskanavilla, sanoo Aaltonen.
– Muut toimijat tuovat palveluiden kautta oman panostuksensa toiminnan rahoitukseen. Kun kaupunki tarjoaa tilojaan ilmaiseksi muiden käyttöön, saadaan ikäihmisille monipuolisia hyvinvointia tukevia palveluja Sakunkulmaan.
Kankaan mielestä matalan kynnyksen ennakoivaa hyvinvointia tukeva toiminta Sakunkulmassa on jo nykyisellään niin vetävää, ettei sitä ole tarvetta muuttaa. Koski on samaa mieltä.
– Rahoituspohjana tulee olla lahja- ja perintövarat sekä hyvinvoinnin ja terveydenhoitoon saatavat valtionosuudet. Pitkällä tähtäimellä kaupungin on varattava budjettiin Sakunkulman päivätoimintaan tarvittavat varat. Kyse on todella edullisesta palvelumuodosta, jota käyttää iso määrä ikäihmisiä, Koski muistuttaa.
Saastamoinen katsoo, että Sakunkulman toiminta jatkuisi tarvetta vastaten. Hän ja Kangas nostavat esille myös monitoimijatalon hyödyntämisen.
– Wintteriin tulee luoda ikäihmisille suunnattuja maksuttomia ”toimintapäiviä”, jotka sisältävät moninaista talon mahdollistamaa palvelua. Siinä voi olla liikuntaa eri muodoissa, luentoja, tietoiskuja, ruokailua, askartelua ja kulttuuria. Toiminta on ikäihmisten ennaltaehkäisevää, hyvinvointia edistävää palvelua ja kuuluu hyvinvointi- ja vapaa-aikalautakunnan tehtävään rahoituksineen, Saastamoinen sanoo.
Koski kaipaa takaisin vuosina 2021–22 kokeiltua kutsutaksi Ukikyytiä.
– Toimintamalli osoittautui erittäin toimivaksi ja suosituksi. Se palveli niin nuoria, perheitä, työssäkäyviä että erityisesti ikäihmisiä, Koski sanoo.
Kankaan mielestä Ukikyytiä korvaamaan perustettu Vukikyyti ei toimi.
– Se palvelee ns. runkobussiliikenteenä vain koulupäivisin kello 8–14, eikä ole voinut tällä tavalla saavuttaa suurta suosiota, Kangas sanoo.
Aaltonen on kuullut Vukikyydistä positiivista palautetta.
– Huolestuttaa se, miten saamme Kalannin, Lokalahden ja Pyhämaan ikäihmiset mukaan joukkoliikenteen käyttäjiksi ja sitä kautta osalliseksi keskustan palveluihin. Joukkoliikenneratkaisuja tulee kehittää palautteen ja käyttötiedon pohjalta niin, että ne parhaiten vastaavat kuntalaisten tarpeisiin, Aaltonen lisää.
Kangas tunnustaa, ettei joukkoliikennettä liitosalueet mukaan luettuna saada kannattavaksi
– Kaupungin tulee osallistua joukkoliikenteen kustannuksiin jo senkin vuoksi, että se on ympäristöystävällistä, jos tällä tavalla yksityisautoilua saadaan vähenemään. Mukaan kyytiin tulee saada lähiöt sekä vanhat kuntataajamat sekä myöhemmin jopa naapurikunnat, Kangas katsoo.
Saastamoinen peräänkuuluttaa laajempaa sisäistä joukkoliikennettä kutsutaksipalvelulla täydennettynä.
– Jos henkilöjunaliikenne toteutuu, tarvitaan myös toimiva, alueellisen yhdenvertaisuuden takaava syöttöliikenne, hän sanoo.
