Uudenkaupungin äänestysaktiivisuus on kuntavaaleissa laskenut hyvin tasaisesti alkaen vuodesta 1976. Suurin yksittäinen nykäys alaspäin nähtiin kuitenkin vasta viime vaaleissa, kun vain hiemanallepuolet paikkakunnan äänioikeutetuista käytti valtaansa.
Jos Uudenkaupungin äänestysaktiivisuutta verrataan koko maan keskiarvoon, ilmenee, että vuodesta 1976 uusikaupunkilaiset äänestivät jonkin verran harvemmin kuin suomalaiset keskimäärin. Vuonna 1992 uusikaupunkilaiset aktivoituivat ja kävivät pitkään vaaliuurnilla muuta maata ahkerammin.
Vuoden 2017 vaaleissa asetelma kuitenkin muuttui, ja vuoden 2021 vaaleissa uusikaupunkilaisten äänestysaktiivisuus jäi jo yli viisi prosenttiyksikköä alle koko maan keskiarvon.
Vakka-Suomen aktiivisimmat äänestäjät löytyvät pienistä kunnista. Seutukunnan veturikaupungeissa eli Uudessakaupungissa ja Laitilassa äänestämässä kävi vain noin puolet äänioikeutetuista.
Kustavissa asuvat Vakka-Suomen ahkerimmat äänestäjät. Seutukunnan toiseksi aktiivisin kunta oli viime kuntavaaleissa Pyhäranta. Heikoimmin äänestettiin Uudessakaupungissa, jossa yli puolet jätti äänestämättä. Laitila ei kuitenkaan jäänyt kauas naapuristaan, sillä sielläkin vain hieman yli puolet käytti äänioikeuttaan.
Uudessakaupungissa äänestysalueiden välillä on eroa siinä, kuinka ahkerasti vaaliuurnilla käydään. Pyhämaassa asuvat Uudenkaupungin aktiivisimmat vaikuttajat. Pyhämaalaisista 63 prosenttia kävi äänestämässä vuoden 2021 kuntavaaleissa. Sen sijaan keskustan ja Hakametsän alueilla äänestysaktiivisuus oli alle 50 prosenttia. Laiskinta äänestäminen oli Hakametsässä, jossa vain 44 prosenttia kävi äänestämässä.
Jo vuodesta 1976 suurimman puolueen paikkaa pitäneen SDP:n suosio pysyi tasaisena 2000-luvulle asti. Vuoden 2004 vaaleissa demareiden kannatus nousi hetkellisesti lähes 40 prosenttiin, mutta laski jo seuraavissa vaaleissa 34 prosenttiin. Viimeisissä kaksissa vaaleissa demareiden kannatus on laskenut tasaisesti. Viime vaaleissa puolueen kannatus putosi ensimmäistä kertaa vuosien 1976–2021 välisenä aikana alle 30 prosentin.
Keskusta ja kokoomus ovat käyneet jaakobinpainiaan toiseksi suurimman puolueen asemasta 2000-luvun alkupuolelta asti, jolloin keskusta nousi haastamaan kokoomusta. Viime vaaleissa keskusta joutui taipumaan kokoomukselle, jonka kannatuskäyrä pompahti jyrkästi ylöspäin. Kokoomusta kannatti ´tuolloin 23,7 prosenttia äänestäjistä.
Perussuomalaiset ovat viime vaaleissa vahvistaneet asemaansa. Vuonna 2021 perussuomalaiset lähes tuplasi äänimääränsä, ja sai 14,6 prosenttia kaikista äänistä. Vasemmisto oli vielä 1976 kolmanneksi suurin puolue, mutta se ei ole kyennyt haastamaan isompiaan enää vuoden 1988 vaalien jälkeen. Viime vaaleissa vasemmistoa kannatti 5,9 prosenttia äänestäjistä.
Puolueiden kannatuksessa on äänestysalueiden kesken isoja eroja. Kokoomus oli viime vaaleissa keskustan alueen suurin puolue. Demareiden kannatus oli vahvinta Hakametsän ja Saarniston äänestysalueilla. Keskusta puolestaan piti hallussaan enemmistöä Pyhämaan, Lokalahden ja Kalannin äänistä.
Hanna Hyttinen
