Estonia-teatteri esitti silloin Turun teatterissa operetin Italiatar Algeriassa, jonka Mikk ohjasi. Olin tutustunut häneen jo aikaisemmin ja pyysin käymään, silloin oli vielä paikallisradio Majakka. Suunnitelmissa oli hänen kanssaan samanaikaisesta radiolähetyksestä radioissa Majakka Uusikaupunki, Auran Aallot Turku ja radio Satakieli Harjavalta. Arne Mikk suunnitteli ohjelman, kertoi virolaisesta musiikista ja toi mukanaan äänilevyt, joita soitettiin ohjelmassa. Musiikki käsitteli virolaista klassista musiikkia, sen säveltäjiä, sovittajia ja esittäjiä.
Haimme Turusta hänet pikkubussilla, mukana tuli pari kaveria Auran Aalloista, he juonsivat lähetyksen.
Yhteislähetys kolmen radion kanssa
Ohjelman alussa esiteltiin studion vieraat. Arne Mikk, kaksi juontajaa Auran Aalloista, allekirjoittanut radio Majakasta.
Saimme asiantuntevan ja parhaan mahdollisen esityksen eestiläisestä kansallisesti arvokkaasta musiikista sekä sen taustasta ja historiasta. Kuulimme monenlaisia kohtaloita, ja tarinoita niiden syntyvaiheista.
Malja itsenäiselle Eestin tasavallalle
Kun lähetys oli ohi, ehdotin maljaa itsenäiselle Eestin tasavallalle. Olin tuonut litran kokoisen pullon ja lasit tätä tarkoitusta varten. Huomasimme, että eestiläinen vieraamme piti kovasti ehdotetusta maljasta. Mikk keksi maljan myös radioille ja kaikille suomalaisille ystäville, monenlaisia maljoja nostettiin, Estonia-teatteri tietysti joukossa. Vieraat pitivät siitä, kun elettiin heidän itsenäisyyden toiveissaan mukana. Menossa oli kevät, ja Viro itsenäistyi samana vuonna 20.8.1991.
Neuvostoliiton keskusvallan ja Mihail Gorbatshovin aseman horjuessa siihen tuli tilaisuus. Itsenäisyys palautettiin ns. laulavalla valankumouksella. Kansalla oli voimakas tahto itsenäisyyteen.
Sitten saunaan
Kun oli puhuttu ja musiikki soitettu, veimme vieraat tietysti saunaan. Paikallisen maanviljelijän isoon saunaan mahduimme kaikki kerralla. Sovittiin, että radion eräs toimittajista toi matkaradion saunaan, lauteille saakka. Arne Mikk ihmetteli kovin, miksi radio tuotiin saunaan. Hetki meni ja suorassa radiolähetyksessä toivotettiin eestiläiset kulttuurivieraat tervetulleiksi Uuteenkaupunkiin. Siinä se selvisi ja teki vaikutuksen vieraisiin.
Arne Mikk kertoi Eestin kulttuuri-
perinnöstäSiitä alkoi pitkäaikainen ystävyys Arne Mikkin kanssa. Vierailin opaskirjan teon aikoina monta kertaa Virossa. Muistiin on jäänyt erityisesti käynti Estonia-teatterissa.
Arne tuli vastaan Eestin kirjallisuuden seuran kokouksesta, jossa hän toimi puheenjohtajana. Teatterin käytävästä oli purettu kaikki seinät, lattiat, jopa katotkin. Kysyin onko remontti menossa, vastaus oli: puretaan kaikki kuuntelujohdot seinistä, niitä oli kilometrikaupalla, joka paikassa. Johdot olivat tietysti venäläisiä varten, enää ei tarvittu.
Kun Arne Mikk kertoi tarinoita kotimaastaan, niitä kuunnellessa tuli sanalle itsenäisyys aivan uusi merkitys. Hänestä huokui syvä isänmaan rakkaus ja perusteellinen eestiläisen kulttuurin tuntemus.
Erään kerran mennessäni tapaamaan Mikk johti Eestin kirjallisuuden seuran kokousta ja tuli sieltä tervehtimään suomalaista vierastaan. Hänestä huokui laaja kaikenlaisen kulttuurin tuntemus. Tämän jutun alussa kerrotaan missä kaikessa hän oli mukana.
Nykyään 91-vuotiaana Arne Mikk on edelleen aktiivisesti monessa kulttuurialan tehtävässä mukana.
En tunne montaa niin sivistynyttä ihmistä, josta huokuu hänen kaltaisensa sivistys, sydämen sivistys. Pidän hänen tuntemistaan etuoikeutena.
Mauri Tenhonen