”Äiti, mitä politiikka on?” kysyi 6-vuotias tyttäreni eräänä iltana. Vastasin kysymykseen kysymyksellä ja tiedustelin, mitä politiikka hänen mielestään on? ”No, se on puhumista, kuuntelua ja keskittymistä.” Mihin politiikassa pitää erityisesti keskittyä? ”No siihen, mitä aikoo seuraavaksi puhua.”
Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2021 esikoistyttäreni oli kaksivuotias ja keskellä voimakasta uhmaikää. Tahtoa riitti, ja kaikki piti saada tehdä itse. ”Mää itte!” Nyt, neljä vuotta myöhemmin, hänen tahtonsa on yhä vahva, ja hän haluaa edelleen tehdä asiat omatoimisesti ja itsenäisesti. Samalla hän on kasvanut ja oppinut, ettei osaa vielä kaikkea – ja osaa myös välillä pyytää apua. Tyttäreni menee syksyllä ensimmäiselle luokalle ja hänellä on vielä paljon opittavaa edessä. Hän on kuitenkin oivaltanut politiikasta jotain oleellista: politiikka on puhumista, kuuntelua ja keskittymistä. Näinhän se pitkälti on, vaikka itse vaihtaisinkin näiden kolmen sanan tärkeysjärjestystä. Politiikka on ennen kaikkea kuuntelua, keskittymistä oleelliseen ja vasta lopuksi puhumista.
Neljä vuotta kuntapolitiikassa on opettanut paljon niin Uudenkaupungin asioista kuin politiikan lainalaisuuksistakin. Kuten tyttäreni, myös minä olen kehittynyt neljän vuoden aikana – sekä ajattelutavassani että toimintatavoissani. Kuntapolitiikan uhmäikäisestä on kasvanut ekaluokkalainen. En todellakaan tiedä kaikkea, ja mitä enemmän perehdyn asioihin, sitä paremmin ymmärrän, kuinka paljon on vielä opittavaa. Puhun edelleen liikaa, mutta olen myös oppinut kuuntelemaan. Olen myös oppinut, ettei politiikassa pärjää yksin. Yhteistyötä pitää kyetä tekemään ja apua tulee pyytää, kun sitä tarvitsee.
Edellisissä vaaleissa minut valittiin ensikertalaisena ja melko tuoreena uusikaupunkilaisena kaupunginvaltuustoon ja -hallitukseen. Näihin vuosiin on mahtunut paljon uuden opettelua, perehtymistä, päätöksenteon ja prosessien sujuvoittamista sekä tietenkin päätöksiä – myös vaikeita sellaisia. Neljä vuotta on politiikassa lyhyt aika. Sinä aikana ei maailma, eikä edes Uusikaupunki, tule valmiiksi. Viimeiset kaksi vuotta kaupunginhallituksessa olemme keskittyneet pitkälti talouskysymyksiin ja etsineet yhdessä ratkaisuja taloustilanteen kiristyessä. Sopeuttamistoimia harkittaessa helposti poimittavia hedelmiä on enää vähän, ja käytännössä kaikki ratkaisut vaativat vaikeita päätöksiä – usein myös arvovalintoja omien tärkeinä pitämieni asioiden välillä. Tämäkin kuuluu politiikkaan.
Seison tekemieni päätösten takana, sillä ne on tehty sen hetkisen parhaan saatavilla olevan tiedon pohjalta. Monet ratkaisuista on myös tehty yksimielisesti kaikkien puolueiden kesken, mikä tekee päätösten pyörtämisestä jälkikäteen toisinaan erikoista. Kannatan pitkäjänteistä ja vastuullista päätöksentekoa, jossa mielipide ei vaihdu vaalien lähestyessä tai keskustelukumppanin vaihtuessa. Uudenkaupungin etu on rohkea, kauaskantoinen ja valtuustokausien rajat ylittävä päätöksenteko – sellainen, jossa uskalletaan tehdä myös epäsuosittuja, mutta välttämättömiä valintoja.
Politiikka on ennemmin kestävyys- kuin nopeuslaji. Kauniiden vaalilupausten sijaan on tärkeää keskittyä niihin asioihin, jotka vievät kaupunkiamme eteenpäin vastuullisesti ja kestävästi – yli valtuustokausien.
Laura Kontu
Kaupunginhallituksen jäsen, alue- ja kuntavaaliehdokas (kok.)