Kokoomuksen uusikaupunkilainen kunta- ja aluevaaliehdokas oli yhdessä Julia Nikusaaren (sd.), Patrick Paldaniuksen (kesk.), Selinä Neran (vihr.) ja Julius Englundin (ps.) kanssa keskustelemassa Uudenkaupungin lukion opiskelijakunnan hallituksen järjestämässä vaalipaneelissa tiistaina.
Viiden eri puolueen ehdokkaat olivat joistakin asioista eri mieltä, mutta yhteneväisyyttä löytyy esimerkiksi pride-liputuksen puolesta sekä kaupungin osallistumisesta lähijunaliikennehankkeeseen.
Turussa ehdokkaana oleva Paldanius nostaa Turun ja Uudenkaupungin välisen lähijunaliikenteen lisäksi tärkeäksi myös yhteydet Raumalle ja Poriin, jolloin työssäkäynti kaupunkien välillä onnistuisi paremmin.
Vaikka ehdokkaista vain Haijanen ja Nikusaari ovat kuntavaaliehdokkaina Uudessakaupungissa, kysyttiin muiltakin, miten kaupunkiin houkuteltaisiin väkeä. Vastauksissa korostuivat työpaikat ja julkinen liikenne, mutta myös luonto, harrastusmahdollisuudet ja pienen kaupungin rauhallisuus.
Taloustilanne toistui erityisesti hallituspuolueita edustavien nuorten puheissa. Kunta- ja aluevaaliehdokas Englundin mielestä nykyisen taloustilanteen aikana on pakko nipistää ympäristötavoitteista, jotta talous saadaan nousuun.
Myös aluevaaleissa ehdolla oleva vihreiden Nera vastaa, että kohta ei enää ole niitä työpaikkoja, jos ympäristöä ei hoideta.
Nikusaari ja Paldanius muistuttavat, että Uusikaupunki on edelläkävijänä ollut pitkään hinku-kunta.
– Hienoa, että kaupunki on aloittanut ilmasto-ohjelman ja panostamme merelliseen luontoomme ja saaristoomme, Nikusaari kehuu.
Englundin mielestä nuoret saavat itse päättää, miten syövät, eikä lisäisi kasvisruokaa kaikkien lautaselle kouluissa.
– Kotona saa syödä, miten vain, mutta koulussa voisi harjoitella syömään ympäristöystävällisesti, Nera vastaa.
Nuorilta ehdokkailta kysyttiin, miten nuorten ääni saadaan todella kuuluviin. Turkulainen Englund toivoo nuorisovaltuustoille pysyvää paikkaa kaupunginvaltuustoissa. Haijanen kertoo, että Ugissa nuorisovaltuustolla on paikka valtuustossa ja lautakunnissa.
– Pidän hyvänä, että pienellä paikkakunnalla voi vain soittaa valtuutetuille, hän lisää.
Nera toivoo, että nuoria oikeasti kuullaan menemällä kouluihin, nuorisotiloihin ja kerhoihin. Hän ja Paldanius liputtavat osallistavan budjetin puolesta.
– Nuoret pääsevät päättämään, mitä tehdään. Saavat äänestää asioista, Nera kuvailee.
Paldanius laskisi äänioikeuden 16:een vuoteen.
– Tulisi tunne, että nuoria halutaan kuulla.
Nikusaari on Haijasen tavoin nuorisovaltuuston kasvatti. Hän toivoisi tapaamisia valtuutettujan ohella kaupungin henkilöstön kanssa, jotta nuorille tulisivat tutuksi asiat.
– Valtuustossa nuorilla ei olisi pelkästään läsnäolo-oikeus, vaan voisi myös osallistua keskusteluun ja päätöksentekoon, Nikusaari toivoo.
Nikusaari toivoo, että taloudellinen tilanne ei rajoittaisi kenenkään harrastamista. Hän rakentaisi yhteistyötä järjestöjen kanssa ja pitäisi esimerkiksi nuorisotiloja auki mahdollisimman paljon.
Haijanen toivoisi kaupungin tekevän yhteistyötä urheiluseurojen kanssa.
– Pääsisi tutustumaan lajeihin ja testaamaan, mikä laji sopisi itselle parhaiten.
Nera vie ajatuksen kaikkein pisimmälle.
– Harrastusmahdollisuudet olisivat ilmaisia nuorille, jolloin taloudellinen tilanne ei rajoittaisi, Nera toivoo.
Englund pitäisi koulutilat auki iltaisin, jolloin pääsisi harrastamaan oman mielen mukaan liikuntasaleissa, kirjastoissa tai tietokoneluokissa.
– Se lisää myös yhteisöllisyyttä vapaa-ajalla, Englund lisää.
Paldanius nostaa esille harrastajateatterit, jotka ovat oiva paikka kohdata ihmisiä. Hän ja Nera toivovat, että kaupunki tukisi enemmän kulttuuria, kun ajat ovat tiukkoja kulttuurialan ammattilaisille.
Englund ajaa huumeidenkäyttöhuoneiden sijaan mallia, jossa vapaaehtoisesti apua hakeva huumeiden käyttäjä ei saisi rangaistusta. Haijasen mielestä likaisten neulojen vaihto tulisi halvemmaksi kuin jälkikäteen asiaan puuttuminen.
Englund haluaa lisää henkilökuntaa mielenterveyspalveluihin. Haijanen toteaa, että jo nyt Uudessakaupungissa on vajausta ja koulupsykologin paikka on ollut pitkään auki.
– Alalle pitäisi kouluttaa enemmän ihmisiä, mutta tärkeää on myös puuttua asiaan matalalla kynnyksellä heti alussa ennaltaehkäisevällä työllä, Haijanen sanoo.
Samaa mieltä on Paldanius, joka toivoisi järjestöille lisää rahoitusta. Nera väläyttää esimerkiksi mielenterveysambulanssien mahdollisuutta, sekä sitä, että keskusteluapua on aina saatavilla.
Nikusaari nostaa esille Uudessakaupungissa avautuneen Ohjaamon, jonne voi sujahtaa sisään huomaamatta.
– Olen iloinen Ohjaamon avautumisesta. Apua on saatavilla ja sitä kannattaa hyödyntää matalalla kynnyksellä, Nikusaari kannustaa.
