Venäjältä tuettu punaisten vallankumous Suomessa vuonna 1918 muuttui epäonnistuttuaan kapinaksi, jonka nujertamisella Suomi säilytti itsenäisyytensä. Venäläiset olivat todenneet sotatilan vallitsevan Suomen hallituksen (senaatin) valkoisia ja venäläisten punaisia tukevien joukkojen välillä. Kun Neuvosto-Venäjä tunnusti kansanvaltuuskunnan Suomen valtion edustajaksi maan laillisen hallituksen sijaan, se merkitsi myös sodan julistusta maiden välille. Neuvosto-Venäjän ja Suomen välinen sotatila, Vapaussota, päättyi Tarton rauhansopimukseen 14.10.1920.
Talvisodassa 1939–1940 Neuvostoliitto yritti punakapinan uusintaa tavoitteenaan Suomen liittäminen Neuvostoliittoon. Tätä toteuttamaan se vuoden 1918 tapaan perusti 1.12.1939 Suomen kansanhallituksen eli nk. Terijoen hallituksen. Tehostetut hyökkäysvalmistelut oli aloitettu kesällä 1939, ja joukoille oli jaettu ”Puna-armeijan marssiopas Suomeen 1939”.
Mainilan laukaukset oli vain yksi provokaatio, jolla sodan aloittaminen yritettiin lavastaa Suomen syyksi. Suomi taisteli itsenäisyytensä puolesta. Maatamme olisi pahimmillaan kohdannut kansanmurha. Nimittäin Neuvostoliiton miehityksen aikana Baltian maissa, joiden yhteinen asukasluku oli lähellä Suomea, kuoli tai tapettiin 600 000 henkilöä. Suomessa kaatui sotien aikana 90 000 henkilöä.
Talvisota päättyi Moskovan pakkorauhaan 85 vuotta sitten 13. maaliskuuta 1940. Kansamme yhtenäisyys piti maamme itsenäisenä. Uhkan ymmärrettiin kuitenkin jatkuvan neuvostojohdon sanellessa lisävaatimuksiaan. Suomalaisia rajavartijoita surmattiin ja siepattiin. Matkustajakone Kaleva ammuttiin alas. Neuvostojohto rahoitti ja ohjeisti Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuraa. Hangon vuokra-alueella oli 30 000 venäläisen sotajoukko sotilaallisena uhkana. Neuvostoliitto teki hyökkäysvalmistelujaan Suomen itärajan takana.
Tätä taustaa vasten ja Venäjän historiaa tarkastellen ei ollut lainkaan yllättävää, että Suomi haki turvaa muualta, jota tuolloin tarjosi vain Saksa.
Laajentumishaluinen naapurimme ei ole muuttunut. Venäjä käy brutaalia sotaa Ukrainaa vastaan sekä hybridisotaa demokraattista länttä ja samalla Suomea vastaan. Terroriteot, salamurhat ja sabotaasit kuuluvat keinovalikoimaan, jota maapinta-alaltaan maailman suurin valtio käyttää ”puolustaakseen” itseään.
Suomi joutuu varautumaan Venäjän uhkaa vastaan maksimoimalla turvallisuutensa. Näin se on joutunut tekemään koko itsenäisyytensä ajan.
Hannu Luotola
prikaatikenraali evp