Maakuntajohtaja Jyri Arponen ja edunvalvontajohtaja Malla Rannikko-Laine vierailivat Uudessakaupungissa viime torstaina.
Varsinais-Suomen liiton edustajat ja kaupungin viranhaltijat keskustelivat tapaamisessa muun muassa lähijunaliikenteestä, josta maakuntaliitto ja eduskunta saivat myös vetoomuksen alueen merkittävimmiltä yrityksiltä.
– Lisäksi kaupunki esitteli meille äkillisen rakennemuutosalueen hankkeita, jotka ovat lähdössä liikkeelle. Ne vaikuttivat hyvin fiksuilta, Arponen kehui.
Varsinais-Suomen liitossa ymmärretään Uudenkaupungin ja Vakka-Suomen yritysten halu saa lähijunaliikenne mahdollisimman nopeasti liikkeelle. Rannikko-Laineen mukaan maakuntaliitossa ollaan asiasta yhtä mieltä.
– Ensin pitää kuitenkin selvittää, mikä on mahdollista ja mikä ei. Jos valtion virallinen toimija, Väylävirasto, on todennut, että rata pitää ensin peruskorjata, emme voi muuta väittää. On käytävä valtion kanssa keskustelu, ja se käydään.
Hän arvioi, että valtion rahaa lähijunaliikenteelle on luvassa kuitenkin vasta 2030-luvulla.
– Periaatteessa lähijunaliikenne voisi alkaa jo 2020-luvullakin, onhan se teoriassa mahdollista, jos maksajat löytyvät.
Rannikko-Laine muistutti, että Varsinais-Suomen lähijuna -hankkeeseen on lähtenyt mukaan 14 kuntaa, myös kaikki Turku – Uusikaupunki -radan varren kunnat lukuun ottamatta Nousiaista.
– Kunnat ovat kiinnostuneet liikenteestä, mutta ennen kuin eurosummat ovat selvillä, kunnat eivät pysty sitoutumaan hankkeeseen.
Lähijunaliikenteestä pitää hänen mielestään käydä silti juuri nyt keskustelua.
– Nyt on hyvä momemtum, että asiat tapahtuvat 2030-luvulla.
Myös Arponen arvioi, että lähijunavetoomuksessa esitetty neljän vuoden aikaikkuna on haastava.
Maakuntaliitossa valmistellaan useita ratahankeita, jotka etenevät eri aikatauluissa.
Arponen ja Rannikko-Laine keskustelivat kaupungin johdon kanssa myös Länsirannikon radasta, joka kulkisi Uudestakaupungista aina Vaasaan asti. Arponen ja Rannikko-Laine kertoivat, että länsirannikon maakunnat selvittävät ratahanketta yhdessä.
– Huoltovarmuuden ja turvallisuustilanteen kannalta se on tärkeä. Jos Suomenlahdella tulee pysyviä häiriötilanteita, silloin länsirannikon satamien ja meriliikenteen rooli korostuu entisestään.
Länsirannikon radasta on lähdössä liikkeelle tarveselvitys, johon osallistuvat Varsinais-Suomen lisäksi myös Satakunta ja Pohjanmaa.
Maakunnan liitto pitää tärkeänä myös Tukholman yhteyden valmistelua.
– Se on sitten vuosikymmenien hanke, siinä mennään monen hallituskauden yli, Arponen korosti.
Hänestä on tärkeää saada hankkeelle jonkinlainen tiekartta ja aikaikkuna.
– Selvitystä tehdään kansallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa parhaillaan siitä, minkälainen taloudellinen ja turvallisuuspoliittinen merkitys yhteydellä olisi.
Arponen ymmärtää, että yhteys Tukholmaan voi kuulostaa utopistiselta, mitä se ei oikeasti ole.
– Olemme olleet 30 vuotta EU:n jäseniä. Nyt pitäisi vihdoin aidosti ryhtyä tekemään yhteistyötä Ruotsin ja muiden pohjoismaiden kanssa.
– Suomi tarvitsee kiinteät yhteydet Eurooppaan turvallisuutemme ja kilpailukykymme sekä kulttuurimmekin kehittymisen vuoksi. Varsinais-Suomi on Suomen silta länteen. Kiinteä yhteys maakunnastamme Tukholmaan kuulostaa kunnianhimoiselta, mutta maailman muutokset vaativat ja teknologian nopea kehittyminen mahdollistaa ennakkoluulottomia ja isoja ratkaisuja. Kyse on siis jättimäisestä vuosikymmenien projektista osana Euroopan kriittistä kuljetusverkostoa.
Rannikko-Laine huomautti, että myös EU:ssa painotetaan maiden rajat ylittäviä hankkeita.
