Siinä mielessä voisi ajatella, että kertaus olisi paikallaan. Varha hankkii säännöllisen kotihoidon tai omaishoidon asiakkaille turva-auttamispalvelun. Palvelu on harkinnanvarainen ja tulosidonnainen. Tulorajat yhdenhengen taloudelle on 1500 €/kk brutto ja kahden tai useamman hengen taloudelle 2100 €/kk brutto.
Toisin sanoen Varha on päätynyt säästötoimissaan tinkimään voimakkaasti vanhusten turvallisuudesta, koska rajoitukset jättävät suuren osan vanhuksista avun ulkopuolelle.
Varha hankkii palvelun yksityiseltä yritykseltä. Varhan rajoitusten ulkopuolelle jäävät vanhukset ja heidän omaisensa voivat hankkia samat palvelut kyseiseltä yritykseltä maksua vastaan.
Peruspalvelun maksu vuodessa on 684 € ja turva-auttamispalvelu 99–129 €/ kerta.
Väkisinkin tulee ajatus, että yhteiskuntamme ei ole ikäystävällinen juhlapuheista huolimatta. Valtio ja hyvinvointialueet voivat syyttää toinen toisiaan vallitsevasta tilanteesta. Valtio sanoo, että asian hoito kuuluu hyvinvointialueiden hoidettavaksi ja hyvinvointialueet sanovat, ettei valtio anna varoja riittävästi.
Taas joutuvat samat kansalaisemme tuntemaan samaa suurta turvattomuutta viimeisinä elinvuosinaan kuin lapsuudessaan sodan ja sen jälkeisen Suomen jälleenrakentamisen alkutaipaleella.
Toivottavaa on, että vaaliehdokkaat paneutuisivat tähänkin turva-auttamisasiaan, ja olisivat valintansa jälkeen korjaamassa vallitsevaa epäkohtaa.
Seppo Sjöblom
Uusikaupunki
Kirjoitin 15.3.25 lehdessä myös tästä turva apu palvelusta. Ikävää on se että Varhan nykyiset päättäjät eivät koe että palvelun kriteereissä olisi jotain vikaa. Asiaa perustellaan sillä että se ei ole lakisääteinen. Kuka auttaa vanhusta jos hän ei saa edes hälytettyä apua kun sille on tarvetta?
Virve Aho
Kommenttien lisääminen on estetty.