Koululaiset aloittivat taipaleensa monitoimijatalo Wintterissä helmikuussa talvilomien jälkeen. Nyt runsaan kuukauden käytön jälkeen on aika kysyä opettajilta ja opiskelijoilta, kuinka elo uusissa tiloissa on sujunut.
Tiloissa on paljon hyvää, mutta myös kehitettävää löytyy, tästä ovat yhtä mieltä kaupungin opetustoimenjohtaja Arja Kitola sekä lukion ja yhtenäiskoulun rehtorit Esa Pirkola ja Jukka Silvola . Esimerkiksi erityisopetuksen tiloista on jo nyt todettu, että ne eivät vastaa koulujen nykyisiä tarpeita.
– Niiden osalta meidän on tehtävä lisäratkaisuja ennen syksyn tulevaa lukuvuotta, Kitola sanoo.
Erityisopetuksen tiloja on jouduttu muokkaamaan kesken Wintterin rakennusvaiheen, koska hankkeen jo käynnistyttyä kaupunginvaltuusto päätti, että myös Kalannin yläkoulun oppilaat siirtyvät Wintteriin.
– Lisäksi oppimisen tuen lainsäädännön uudistus edellyttää uusien ryhmien perustamista, Kitola lisää.
Tiloja ei siis ole suunniteltu talon tämänhetkiselle oppilasmäärälle, vaan erityisopetukseen alun perin tarkoitettuja tiloja on otettu nyt isompien luokkien käyttöön. Silvola sanoo myös, että erityisopetuksen tilojen sijoittelussa ja toimintojen suunnittelussa on tehtävä uusia ratkaisuja.
– Varsinkin, kun oppilaiden lisätuen tarve tuntuu olevan ajan trendi, Silvola summaa.
Hän kertoo opettajilta saadusta palautteesta, jonka mukaan erityisoppilaille on vaikea löytää rauhallista paikkaa ja eriyttämiseen kaivataan lisää tiloja.
Lukion opettajat puolestaan toteavat, että erityisesti eriyttämiseen ja itsenäiseen opiskeluun sopivat pienryhmätilat ovat keränneet kehuja.
– Rauha-salissa pidetyt ylioppilaskirjoitukset sujuivat hyvin ja salin osalta on todettava, että erityisesti akustiikka ja äänieristys ovat toimineet, Pirkola summaa.
Kitola kertoo, että Wintterin muut kuin erityisopetukseen suunnitellut opetustilat on todettu sopiviksi ja toimiviksi.
– Niissä on ihmeen rauhallista, kun ottaa huomioon, kuinka suuri joukko talossa on, Kitola lisää.
Kitola korostaa, että Wintterin opetustilojen toimintakulttuuri kehittyy vähitellen. Ne antavat mahdollisuuden toimia isona joukkona, mutta toisaalta talon sisältä löytyy oppimisalueittain myös pienempiä yhteisöjä.
– Tilat soveltuvat hyvin lukioikäisten opetukseen. Olemme myös huomanneet, että Wintterin portaikko ja Rauha-sali sopivat erinomaisesti yhteisten vierailijoiden ja pienten esitysten näyttämöksi, Pirkola kuvailee myös lukion opettajien kommentteja.
Silvola nostaa Pirkolan tavoin esiin tilojen onnistuneen akustiikan ja äänieristyksen, mutta myös valoisuuden. Hän kuvailee valittua värimaailmaa ja sisustusratkaisuja hillityiksi ja onnistuneiksi.
– Yhtenäiskoulun näkökulmasta piha-alueet ovat toimivat ja pelialueita on sopivasti. Liikuntatilat eri mahdollisuuksineen ovat myös toimivat. Opetuksen eri tavat ja tyylit on hyvin mahdollistettu ja yhteistyö eri tekijöiden kanssa on ollut toimivaa, Silvola lisää.
Yhtenäiskoulun järjestyssääntöjä tarkistettiin ennen Wintteriin siirtymistä ja sen jälkeen niitä ei ole päivitetty.
– Jokaisella on tiedossa, mitkä ovat yhteisten tilojemme toimintatavat ja säännöt. Normaalista poikkeavia haasteita ei ole vielä ollut, eikä niitä oleteta tulevankaan. Kurinpito on ollut joidenkin opettajien mielestä helpompaa ja kaikki ymmärtävät, miten hienot tilat meillä on, Silvola täsmentää.
– Lukion osalta järjestyssääntöjä ei ole muutettu Wintteriä varten, mutta olemme kiinnittäneet erityistä huomiota yhteisissä tiloissa toimimiseen. Sopeutumista koko talon sääntöihin on myös meillä, Pirkola lisää.
Silvola kuvailee Wintteriä arkkitehtuuriltaan ja toiminnoiltaan onnistuneeksi, valoisaksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Hänen mukaansa oppilaat ja henkilökunta tuntuvat nauttivan uusista ja avarista taukotiloista.
– Wintterin portaat ovat keskeinen alue kaikkeen toimintaan. Kielteistä palautetta ei ole käyttäjiltä juurikaan tullut, Silvola sanoo.
Silvolan mukaan opettajat ovat kuvailleet tiloja onnistuneeksi kokonaisuudeksi, jossa on ilo työskennellä. Tiloja on kuvailtu myös avaraksi, puhtaiksi, siisteiksi ja moderneiksi.
– Tiloissa on vilkas tekemisen meininki. Uusiin tiloihin saapuminen oli meille odotettu asia ja olemme innolla totutelleet uusiin tiloihin. Tunnelma on tyytyväinen ja positiivinen, Pirkola summaa.
Silvola kuvailee yhtenäiskoulun puolen tunnelmaa rauhalliseksi ja iloiseksi. Totesipa joku Silvolan kyselyyn vastanneista myös niin, että he ovat saaneet jotakin sellaista, mitä moni voi vain haaveilla eli opettajien unelmatkin voivat toteutua.
– Toivomme, että kaikki osaavat arvostaa sitä, mitä Uuteenkaupunkiin on saatu ja osaamme pitää Wintteristämme hyvää huolta, hän tiivistää.
Oppilailta kiitosta isoista tiloista – Kritiikkiä tiukoista säännöistä ja eväskiellosta
Uudenkaupungin yhtenäiskoulun oppilaskunnan edustaja Jasmin Häggström kertoo antaneensa opettajille muutaman kerran palautetta Wintterin tiloista.
– Luokkatilat ovat siistit ja hyvät, mutta liian kirkkaat valot luokissa aiheuttavat osalle erittäin kovaa päänsärkyä, Häggström toteaa.
Hänen mukaansa luokkatilojen puutteina on myös esimerkiksi se, että niissä ei ole vesihanaa tai käsipaperia.
– Oppilaat joutuvat siis menemään käytävälle niistämään ja juomaan kesken oppitunnin, Häggström huomauttaa.
Yhtenäiskoulun oppilaskuntaan kuuluu myös Alisa Mattila , joka toteaa, että Wintterin tilat ovat kivoja ja oppimiseen sopivia. Myös nostettavat pöydät ja tuolit saavat kehuja.
– Isot välituntialueet ulkona ja sisällä mukavoittavat taukoja. Ruokala on myös hyvin suunniteltu ja aina mahtuu syömään, Mattila kertoo.
Häggstömin mukaan yhtenäiskoulun puolella on sisävälitunnilla riittävästi tilaa ja istumapaikkoja jokaiselle. Myös ruokailuajat ja niihin varatut tilat toimivat hyvin. Hän kuvailee koulun yleistunnelmaa hyväksi.
– Vessoissa on välillä ollut jonotusta ja ruuhkaa, mutta muuten vessat ovat hyvät, hän lisää.
Hän kuvailee Wintterin hyviksi puoliksi isoja ja siistejä tiloja, mutta huonoja puolia ovat tiukat säännöt. Uusia tiloja varotaan ja niiden sotkemisesta varoitellaan. Häggstömin mukaan luokissa ei esimerkiksi saa juoda, etteivät kokolattiamatot likaannu. Myöskään purkkaa ei saa syödä, ettei se päädy pulpetteihin. Omien eväiden syöminen on kielletty.
– Myös naulakoilla ja kenkätelineillä on välituntien alkaessa ja loppuessa isot ruuhkat, hän huomauttaa.
Mattila on Häggströmin kanssa samaa mieltä siitä, että koulun tiukka kuri vaikeuttaa oppilaiden arkea.
– Koulun tiloissa ei saa syödä muualla kuin ruokalassa, eikä oppilaille ole kahviota. Emme myöskään saa syödä purukumia, joten sääntöjen suhteen ollaan tosi tarkkoja, Mattila lisää.
Toimitukseen on tullut palautetta oppilailta myös esimerkiksi koululuokkien ikkunoista. Osassa luokkia on ikkunoita käytäville ja käytäviä kulkevat oppilaat irvistelevät sisään luokkatiloihin. Tämä häiritsee muiden oppimista.
Osa oppilaista kokee purkansyöntikiellon hankalana, koska purkan syöminen on auttanut heitä rauhoittumaan. Oppilaat kertovat myös, että koulupäivän aikana heitä on kielletty käymästä uimahallin kahviossa, vaikka moni sieltä haluaisi evästä hakeakin.
