– Pahin ratkaisu on muuttaa tyhjät liiketilat toimistotiloiksi. Toimistot teippaavat näyteikkunat, eivätkä teipatut ikkunat ole elävää kaupunkia, kiinteistösijoitusalalla työskennellyt Kai Silván varoittaa.
Jos liiketiloihin ei saada yrityksiä, hänen mielestään kaikki mahdolliset tilat kannattaa muuttaa asunnoiksi tiloja muokkaamalla.
– Ihmiset ovat kiinnostuneita toisista ihmisistä. Kaupunki on elävä, jos siellä on riittävästi kaikenikäisiä ihmisiä kulkemassa. keskusta ei muutu eläväksi sillä, että sinne tuodaan kukkaruukkuja.
Vakka-Suomi on Silvánille tuttua seutua, hän on asunut reilut kaksi vuotta Laitilassa, mutta jo parinkymmenen vuoden ajan seurannut alueen kehitystä. Kuten muissakin kaupungeissa, Uudessakaupungissa ja Laitilassa ollaan huolissaan keskustan tyhjistä liiketiloista ja mietitään, miten keskustaa voidaan elävöittää.
Silvánilla on pitkä ura kiinteistöalalta eri puolilta Suomea. Hän on osallistunut useisiin kaupunkikehityksen seminaareihin ulkomailla ja luennoinut itsekin aiheesta Suomessa. Kokemuksensa pohjalta hänellä on tuntumaa siihen, miten kaupunkien keskustakortteleita pitäisi kehittää.
– Globaali toimiva mittakaava on, että keskustaneliökilometrillä pitäisi olla noin 10 000 asukasta. Silloin alue on riittävän tiivis palvelujen talouden toiminnalle. Esimerkkinä Turun ydinalueella Kauppatorin ympäristön neliökilometreillä on vain 5000-7000 asukasta, ja kortteleissa tyhjiä liikehuoneistoja.
Mitä pienempi kaupunki on, sitä tiiviimpi sen keskustan pitäisi olla. Aina ulosmennessä olisi mukava nähdä ihmisiä, se luo turvallisuuden tunnetta. Turvallinen ympäristö on tärkeä erityisesti naisille ja tytöille.
– Uuteenkaupunkiin rakennettiin uusi monitoimijatalo Wintteri. Se on näyttävä, mutta sijainniltaan hieman sivussa, hän pohtii.
– Uudenkaupungin kahdella asukastiheimmällä neliökilometrillä on asukkaita yhteensä noin 2200, mikä antaa ajattelemisen aihetta. Kaupungin keskustassa pitäisi päästä palveluihin kävellen. Elämänsäde on 415 metriä. Se on matka, jonka ihmiset yleensä mielellään kävelevät, myös kauppakassien kanssa.
Keskustataajamassa pitäisi olla kaikki peruspalvelut puolen kilometrin etäisyydellä.
– Kerroksiin rakentaminen on tästä syystä perusteltua. Esimerkiksi miljoonakaupunki Melbournessa, Australiassa, on alettu ajatella kaupunkia uudestaan 415 metrin periaatteella. Sinne on muodostumassa 15 minikaupunkia.
Silvánin mielestä sekä Uudessakaupungissa että Laitilassa pitäisi tiivistää keskustaa.
– Uudessakaupungissa on rakennettu uusia kerrostaloja Laivanrakentajantien toiselle puolelle. Tie halkoo ja jakaa keskustaa.
– Tärkeää on kaupunkitaajaman asukastiheyden kasvattaminen. Vuokra-asumisen mahdollistaminen luo edellytyksiä nuorille, lapsiperheille sekä lisää työvoiman saatavuutta. Ajattelun suuntaaminen lapsiin ja lapsiperheisiin tuottaa hyvää virtaa koko palvelukirjoon.
