Suomen suurikokoisin hanhi voi painaa yli kuusi kiloa ja sen siipien kärkiväli yltää puolestatoista metristä lähes kahteen metriin asti. Kanadanhanhi on yleistynyt nopeasti Suomessa, vaikka sen taival luonnossa pesivänä lajina alkoi maassamme vasta viisikymmentä vuotta sitten. Nimensä mukaisesti kanadanhanhien kotiseutua on Pohjois-Amerikan Kanada ja Yhdysvaltojen pohjoisosat.
Luontaisilla kotiseuduillaan kanadanhanhi jakautuu useisiin alalajeihin, jotka eroavat toisistaan kokonsa ja käyttäytymisensä puolesta. Myös ulkonäössä on eroja, joskin kaikilla on tunnistettava kanadanhanhen olemus: ruskeankirjava höyhenpuku, musta kaula ja valkea poskilaikku. 2000-luvun alussa neljä pienikokoisinta alalajia luokiteltiin omaksi lajikseen pikkukanadanhanheksi.
Kanadanhanhen historia Suomessa alkaa 1930-luvulla Ruotsiin siirretyistä viidestä yksilöstä. Näistä linnuista neljä oli kotoisin Britanniasta, jonne kanadanhanhia tuotiin jo 1600-luvun puolivälissä riistalinnuiksi. Yksi Ruotsiin istutetuista kanadanhanhista oli kotoisin Pohjois-Amerikasta.
Pohjoismaiden kanadanhanhikanta periytyy siis käytännössä muutamasta linnusta. Ruotsiin tuodut kanadanhanhet lisääntyivät tehokkaasti ja niitä siirrettiin maan sisällä. Siirtoistutuksia tehtiin Ruotsista myös muihin Pohjoismaihin. 1960-luvun aikana Etelä-Suomeen tuotiin useille paikkakunnille kanadanhanhia Ruotsista. Syntyi paikallisesti elinvoimaisia kantoja, mutta laajemmin kanadanhanhi alkoi saada sijaa luonnossamme 1980-luvun aikana.
Siirtoistutusten lisäksi kanadanhanhi levittäytyi Suomeen Ruotsista myös omatoimisesti Tornionjokilaaksossa. Nykyään maassamme pesiviä kanadanhanhipareja arvellaan olevan noin kymmenisen tuhatta. Yleisimmin lajia voi tavata Etelä- ja Lounais-Suomen rannikkoalueilla. Sen elinpiiri levittäytyy myös sisämaahan, jossa se pesii melko yleisenä Oulu-Kajaani-linjan eteläpuolella.
Varsinkin pohjoisemmassa Suomessa pesivät kanadanhanhet muuttavat talven kylmimmiksi kuukausiksi. Suurin osa talvehtii Itämerellä ja Etelä-Ruotsissa, osa linnuista muuttaa hieman etelämmäs Tanskaan ja Hollantiin. Kevätmuuttajat palaavat takaisin pesimäseuduilleen maalis-huhtikuussa. Etelä-Suomessa kanadanhanhet voivat myös talvehtia sulapaikoissa.
Kanadanhanhet ovat pariuskollisia. Ne palaavat joka kevät pesimään tutuille reviireilleen. Pariskunta pesii mieluiten lähiympäristöään hieman korkeammalla paikalla, josta näkee hyvin lähestymistä yrittävät pedot. Suurikokoisina lintuina ne ovat rohkeita ja puolustavat pesäänsä lähestyviä tunkeilijoita vastaan.
Kanadanhanhet näyttäisivät asettuneen Suomen luonnossa aiemmin tyhjillään olleeseen elinympäristöön, eli ne eivät kilpaile minkään muun lajin kanssa. Päinvastoin pesäänsä puolustavien kanadanhanhien läheisyydessä pienikokoisemmat linnut hyötyvät kanadanhanhen tuomasta suojelusta. Ainakin haahkojen, sinisorsien ja lokkien tiedetään pesivän mielellään kanadanhanhien lähistöllä.
Teksti: Lily Laine, kuva: Maija Karala