Lähijunaliikenteen suunnittelu on jo käynnissä. Sitä tehdään kahdella tasolla.
Varsinais-Suomen lähijunaliikennettä on suunnitellut joulukuun alusta alkaen erityisasiantuntija Pauliina Forsman , joka vieraili maanantaina Uudenkaupungin kauppakamariosaston kokouksessa.
Myös valtion tasolla valmistaudutaan lähijunaliikenteen laajentamiseen. Liikenne- ja viestintäministeriön sekä VR:n ostoliikennesopimus päättyy vuonna 2030, ja uutta tilannetta varten valmistellaan lakia, joka mahdollistaisi alueellisen junaliikenteen kilpailuttamisen. Toimivalta rautatieliikenteen ostoista siirtyy ministeriöltä Traficomiin.
– Traficom on arvioinut, että kilpailutukset voitaisiin käynnistää jo 2026, ja voittaneet yritykset aloittaisivat henkilöjunaliikenteen järjestämisen 2031, Forsman kertoi.
Hallituksen lakiesitysluonnos oli lausuntokierroksella maaliskuussa, ja seuraavaksi hallitukselta odotetaan esityksiä liittyen junaliikenteen rahoitukseen, kalustoon, palveluun ja infrastruktuuriin. Forsmanin mukaan niitä on lupailtu alustavasti kevään aikana.
– Valtion on päätettävä, millä periaatteilla ja rahoitusosuuksilla valtio rahoittaa palveluja eri puolilla Suomea. Kehysriihen aikoihin saamme toivottavasti tietoa valtion taloudellisesta sitoutumisesta.
Forsman toivoo, että kevään aikana saadaan tietoa myös liikenne- ja viestintäministeriöstä kalustoyhtiön valmistelusta.
Varsinais-Suomessa on tavoitteena vahvistaa yhteistä visiota siitä, minkälaista lähijunaliikennettä maakuntaan tulisi. Turun kaupunki on jo ottanut vetovastuun hankkeesta.
Turku – Uusikaupunki -välin lähijunaliikenteestä on esitetty julkisuudessa hyvin erilaisia arvioita matkustajamääristä. Avoimia kysymyksiä on muutenkin vielä paljon.
Radalle suunnitellaan 180 miljoonan euron peruskorjausta. Lähijunaliikenteen käynnistäminen vaatisi myös nykyisten seisakkeiden korjausta sekä uusia seisakkeita.
Forsman korosti, että peruskorjauksen kustannuksia ei voida laskea kokonaan lähijunaliikenteen aloituskustannuksiin.
– Se ei olisi reilua, kun rata on peruskorjattava joka tapauksessa tavarajunaliikennettä varten.
Siinä mielessä Forsmanin mukaan ollaan hyvässä tilanteessa, että kaikki radan varsikunnat ovat lähteneet lähijunaselvitykseen mukaan lukuun ottamatta Nousiaista.
Yksi avoimista kysymyksistä on, milloin lähijunaliikenne voitaisiin käynnistää radalla, pitääkö rata ensin peruskorjata.
– Suurin sallittu nopeus radalla on tällä hetkellä 60 km/h:ssa, Forsman totesi.
Tähän Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio vastasi, että nopeusrajoitus koskee tavaraliikennettä.
– Rata on B1-tasoa, joten kevyemmällä henkilöjunalla nopeus voisi olla 100 km/h jo ennen radan peruskorjausta.
Epäselvää on myös, mahdollistaako rataosan tavaraliikennekoodi henkilöjunaliikenteen ennen peruskorjausta.
– Meillä on Väyläviraston, Traficomin ja ministeriön järjestämä kokous aiheesta 5. toukokuuta. Toivottavasti silloin saadaan vastauksia, Forsman totesi.
Lähijunaliikennettä neljään suuntaan
Turku – Uusikaupunki: välille voidaan toteuttaa uusi lähijunalinja 2030-luvulla, kun rata peruskorjataan, sille rakennetaan seisakkeita ja kohtausraiteita. Linjan voi ulottaa Piikkiöön asti.
Turku – Loimaa – Tampere: esitetään uutta linjaa kahden tunnin vuorovälillä. Linja voidaan tihentää tunnin vuoroväliin, jos Humppilaan toteutetaan kaksoisraideosuus.
Turku – Naantali: uusi linja tunnin vuorovälein. Linja edellyttää radan peruskorjausta, sähköistystä, uusia seisakkeita ja kohtausraiteen.
Turku – Salo: uusi linja tunnin vuorovälein. Linjan liikenteen voi aloittaa 2032–2033 Länsiradan 1. vaihteen ja uusien seisakkeiden toteutuessa.
Lähde: Traficomin selvitys
Suunnitelmissa muitakin raidehankkeita
Teknologiasijoittaja Matti Rihko kertoi kokouksessa myös muista raidehankkeista.
– Infrahankkeet tuottavat välillistä hyötyä, siksi meidän pitää näyttää niiden tarve ja kyky.
Kun raidehankkeista on puhuttu julkisuudessa kalliina, Rihko muistutti, miten kalliita infrainvestointeja on tehty aiemminkin.
– Esimerkiksi Juutinrauman sillasta Ruotsin liikenneministeriön viranhaltijat olivat sitä mieltä, että sitä ei kannata rakentaa. Ruotsalaiset liikemiehet ajoivat hankkeen läpi ja silta on nyt kannattava.
Helsinki – Turku – Tukholma -välille tarvitaan Rihkon mielestä pysyvä yhteys. Vastaavasti huoltovarmuuden ja satamien kannalta ns. Urpo-rata eli länsirannikon junarata on tulevaisuuden hanke.
– On vaikea nähdä, että hanke menisi kerralla läpi. Esimerkiksi tunnin juna lähti liikkeelle Sipilän hallituksesta, sitten sitä on vienyt eteenpäin Marinin hallitus ja nyt Orpon hallitus, hän vertasi.
Rihko korosti, että raidehankkeita on pidettävä koko ajan esillä. Jos valmistelussa vedetään välillä henkeä, koko hankkeen suunnittelu joudutaan aloittamaan myöhemmin taas nollasta. Sitä virhettä ei hänen mielestään pidä tehdä.
– Se on vähän sama kuin ajaisi fillarilla loivaa ylämäkeä ylös. Jos lakkaa polkemasta, niin valuu taaksepäin.
Hän myös muistutti, että Turku – Uusikaupunki -rataosuus kytkeytyy näihin isoihin raidehankkeisiin.
– Jos Uusikaupunki jää pois raidehankkeesta, on siinä houkuttelemista, että tänne saadaan jengiä.
