Ajankohtaan nähden huomattavan lämpimät ja aurinkoiset kevätpäivät ovat hellineet monin paikoin meitä suomalaisia tänä keväänä. Tulevaisuudessa lisääntyvä lämpö onkin suurimpia muutoksia, joita voimme odottaa – ja pelätä.
Euroopan unionin Copernicus-ilmastopalvelu ja Maailman ilmatieteen järjestö WMO ovat julkaisseet laajan katsauksen Euroopan ilmastosta. European State of the Climate 2024 toteaa, että Eurooppa on maailman nopeimmin lämpenevä maanosa. Muutokset ovat siis vielä muuta maailmaa nopeammat ja rajummat. Vuosi 2024 oli koko Euroopan yli satavuotisen lämpötilamittaushistorian lämpimin.
Huomionarvoista oli se, että Eurooppa jakautui vuoden aikana ilmastoltaan kahtia. Länsi-Euroopassa oli tavanomaista lämpimämpää ja sateista jopa tulviksi asti. Itä-Euroopassa kärsittiin sekä kuumuudesta että kuivuudesta. Kaakkois-Euroopan viime kesän 13 päivää kestänyt heinäkuinen helleaalto on sekin uusi ennätys.
Rajusti lämmennyt sää ja sen mukanaan tuomat ääri-ilmiöt rankkasateineen ja tulvineen tappoivat raportin mukaan viime vuonna ainakin 335 ihmistä ja vaikuttivat satojen tuhansien eurooppalaisten elämään.
Millaiselta raportti näyttää Suomen osalta? Meilläkin viime vuosi oli tavanomaista lämpimämpi. Lämmintä oli etenkin Etelä- ja Itä-Suomessa. Pohjois-Lapissa tavoitettiin jopa ennätyslukemia. Pohjoisen luonnon kannalta Lapin kiihtyvästi kuumeneva ilmasto ei tiedä hyvää. Muutos on liian nopea, jotta paikallinen luonto ennättäisi sopeutua. Pakoonkaan ei pääse, sillä pohjoisessa aukeaa Jäämeri.
Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, että ilmastonmuutoksen vaikutus Helsingin vuoden 2024 keskilämpötilaan on noin 2,4 astetta. Vertaisarvioidun tieteellisen menetelmän perusteella Helsingissä vuosi oli siis vajaat kaksi ja puoli celsiusastetta lämpimämpi, kuin mitä se ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta olisi ollut.
Lisääntyvä lämpö vie talvien lumipeitettä ja kovia pakkasia. Muutos voi haitata paikallisiin talviin sopeutuneiden lajien selviämistä. Moni haitallinenkin vieraslaji voi hyötyä leudontuvista talvista ja kilpailla ahtaalla olevien arktisten lajiemme kanssa.
Kesälle ja jopa keväälle tai syksylle osuvat hellejaksot koettelevat luontoa. Kasveja nuuduttava kuumuus ja maaperää kuivattava paahde syventävät rankkasateiden ja tulvien vaikutusta. Maaperä ei pysty vastaanottamaan äkisti satavia suuria vesimääriä, etenkään jos sen pintakerrosta ilmavana pitävä kasvillisuus on ehtinyt lakastua ja maaperän kosteudessa viihtyvät pieneliöt vetäytyä syvemmälle.
Pitkään kestävät hellejaksot tappavat myös monia eläimiä, jos ne eivät enää pääse totuttuun tapaan veden äärelle. Pienten lammikoiden, ojien ja purojen kuivuminen voi olla kohtalokasta, kun seuraavaa vesistöä pitäisi lähteä etsimään matkan päästä.
Kiivaasti kuumeneva ilmasto voi tuoda hetkellistä sääiloa, mutta tulevaisuuden näkymät ovat kokonaisuudessaan hurjia.
Teksti: Lily Laine, kuva: Maija Karala