– Meidän asukkaista jo yhdeksän prosenttia on vieraskielisiä, ja uusista kuntalaisista 30–40 prosenttia, kaupungin elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen kertoo.
Vieraskielisistä eniten tällä hetkellä on ukrainaa puhuvia. Sotatilanteen vuoksi Uuteenkaupunkiin on tullut noin 400 ukrainalaista, heistä noin 230 on jo hakenut kotikuntaa Uudestakaupungista.
– Ukrainan sodan myötä meille tuli pakolaisia. Sitä ennen meille on tullut työperäisiä maahanmuuttajia, eli ihmiset ovat tulleet työn perässä Uuteenkaupunkiin. Tilanne meillä on erilainen kuin isoissa kaupungeissa, joihin tulee enemmän turvapaikanhakijoita ja pakolaisia, maahanmuuttoasiantuntija Teija Pajula vertaa.
Vuodenvaihteessa tuli voimaan uusi kotoutumislaki, joka toi kunnille uusia velvoitteita edistää maahanmuuttajien kotoutumista. Uudessakaupungissa halutaan tehdä lain vaatimuksia enemmän.
Elinkeinopalveluihin on muodostettu ns. koto-tiimi. Pajula on siirtynyt kokoaikaisesti huhtikuun alusta alkaen kotoutumistyöhön, hänen lisäkseen te-palveluissa on omat työntekijät vieraskielisten työllistämisessä.
– Halusimme laittaa nämä palvelut yhteen, jotta voimme paremmin edistää koko perheen integroitumista. Jos toinen vanhemmista hakee työtä, niin toinen kotona voi tarvita tietoa palveluista ja hänet voi houkutella mukaan tapahtumiin, Heinonen selittää.
Pajula on tyytyväinen ratkaisuun, sillä aiemmin hän teki maahanmuuttokoordinaattorin työtä osa-aikaisesti. Nyt hänellä on myös työtiimi, joka edistää vieraskielisten kotoutumista.
– Minun työpäiviini sisältyy palveluntarpeen arviointia ja kotoutumissuunnitelmien tekoa, verkostotyötä ja tapahtumien suunnittelua.
Pajula ja Heinonen kertovat, että verkostojen kautta saadaan muiden kuntien kokemustietoa, miten siellä on edistetty kotoutumista. Uudessakaupungissa työtä tehdään kuitenkin omista lähtökohdista.
– Haluamme kuulla, mitä tänne tulevat ihmiset itse kokevat tarvitsevansa, Heinonen korostaa.
Uuteenkaupunkiin on perustettu esimerkiksi uima- ja kokkikerhot vieraskielisille.
Uusi kotoutumislaki edellyttää, että maahanmuuttajat hakeutuvat oleskeluluvan saamisesta kolmen vuoden aikana kotoutumispalveluiden piiriin. Palveluita tarjotaan kahden vuoden ajan.
– Laki lähtee siitä, että heille tarjotaan yhteiskuntaorientaatiota sekä kielikoulutusta. Tavoitteena on, että kaikki opiskelevat suomea tai ruotsia, Pajula kertoo.
Heinonen myöntää muuttaneensa mielipidettään kielitaitovaatimuksen suhteen.
– Aiemmin ajattelin, että korkeakoulutettu ihminen pärjää täällä englannillakin, mutta ei se niin mene. Koko perheen integraation kannalta on tärkeää opetella suomea. Myös sen kotona olevan puolison pitäisi opiskella suomea. Kieli tulee vastaan kuitenkin esimerkiksi lasten koulussa.
Pajula korostaa, että ihmisten integroituminen tapahtuu myös luontaisesti paremmin, kun osaa edes auttavasti suomea.
– Onhan se kovaa työtä opiskella suomea. Sitä voi verrata siihen, jos itse pitäisi opiskella ukrainaa.
Koto-tiimin lisäksi vieraskielisiä auttaa työllistymisessä Uusi ura Vakka-Suomesta -hanke, joka etsii potentiaalisia työpaikkoja. Ukipoliksen ja kaupungin hankkeessa on mukana työkulttuuritulkki, joka helpottaa yrityksiä vastaanottamaan vieraskielisiä työntekijöitä.
Talent Boost -ohjelmassa autetaan vieraskielisiä yrityksen perustamisessa.
– Heillähän voi olla kotimaahansa sellaisia kontakteja, jotka taas auttaisivat täällä yrityksiä, Heinonen pohtii.
Heinosen mielestä on tärkeää, että Uusikaupunki satsaa maahanmuuttajien kotoutumiseen lakisääteisiä velvoitteita enemmän.
– Mitä paremmin tässä onnistumme, sitä vähemmän ongelmia tulee.
– Se on hyvä muistaa, että tämä ei alkanut Ukrainasta, ja vaikka Ukrainan sota loppuisi, tilanne ei enää muutu.
Heinonen huomauttaa, että Uudenkaupungin kaikissa suurimmissa yrityksissä puhutaan jo useita kieliä.
– Muutos alkoi ehkä autotehtaan isoista rekrytoinneista. Vaikka autotehtaan tilanne on muuttunut, vieraskielistä väestöä on silti paljon. He ehkä muuttavat helpoimmin työn perässä muualle, mutta osa perustaa perheen Uuteenkaupunkiin ja jää.
Ukrainalaisia eniten
Viime vuoden lopussa Uudessakaupungissa oli vieraskielisiä yhteensä 1305 henkilöä.
Kymmenen puhutuinta kieltä ovat suuruusjärjestyksessä:
1. ukraina
2. venäjä
3. viro
4. tagalog (filippiiniläiset)
5. arabia
6. farsi (Iran)
7. englanti
8. puola
9. turkki
10. romania
Lähde: Uudenkaupungin kaupunki
