Puutiaisen elinkierto munasta aikuiseksi on nelivaiheinen ja kestää useampia vuosia. Suotuisissa oloissa punkki saavuttaa aikuisuuden kahden vuoden tienoilla, meidän pohjoisissa oloissamme kasvussa voi vierähtää kuusikin vuotta.
Naaraan maaperään munimat munat kehittyvät kahdessa kuukaudessa kuusijalkaiseksi toukkavaiheen eläimeksi. Toukka hakeutuu etsimään ensimmäistä isäntäeläintään veriateriaa varten. Ilman sitä se ei pysty kehittymään kahdeksanjalkaiseksi nymfiksi. Nymfit ovat toisen veriaterian päässä sukukypsästä aikuisuudesta. Parittelun jälkeen aikuiset naaraat tarvitsevat vielä kolmannen ja viimeisen veriaterian ennen kuin ne ovat valmiita munintaurakkaansa.
Isäntäeläimiksi puutiaisille kelpaavat sekä linnut että nisäkkäät. Toukkien yleisiä isäntiä ovat aluskasvillisuuden seassa liikkuvat pikkujyrsijät ja maassa ruokailevat linnut. Seuraavien kehitysvaiheiden isäntinä voivat toimia hirvieläimet, jänikset, oravat, supikoirat ja ketut. Myös ihmisiä ja lemmikkejä puremaan ehtivät puutiaiset ovat usein aikuisvaihetta pienikokoisempia ja vaikeammin havaittavia nymfejä.
Puutiaisia esiintyy Suomessa lähes koko maassa. Isäntäeläinten lisäksi ne tarvitsevat kostean ja rehevän elinympäristön, sillä ne eivät kestä pitkää kuivuutta ja kuumuutta. Varmimmin puutiaiseen törmää lehtomaisissa metsissä tai vesistöjen äärellä. Nymfit ja aikuiset puutiaiset hakeutuvat kasvillisuuden varaan odottamaan ohi kulkevia eläimiä, joihin tarttua ja asettautua aterioimaan. Mikäli sopiva isäntäeläin ei osu kohdalle, pudottautuu puutiainen takaisin maaperän karikkeen sekaan kosteuttamaan itseään ennen uutta yritystä.
Isäntäeläimen kyytiin päästyään puutiaiset etsivät huolella sopivinta ruokailukohtaa. Kerran ihoon kiinni pureuduttuaan puutiainen ruokailee useamman päivän ajan kasvaen kokoa moninkertaiseksi lähtötilanteesta. Sitten se pudottautuu takaisin maahan. Pitkiä matkoja liikkuvan isäntäeläimen kyydissä puutiaiset saattavat levitä kauaksikin uusille asuinsijoille.
Puutiaiset itsessään eivät ole sen kummempi laji luonnossa kuin muutkaan, monia ihmisiä puistattavasta ruokailutavastaan huolimatta. Ihmisille haastavan puutiaisista tekee se, että ne voivat kantaa useampia bakteereja ja viruksia, jotka aiheuttavat erilaisia haitallisia tauteja isäntäeläimiin. Puutiaisen ruokailusta voivat sairastua yhtä lailla ihmiset kuin lemmikkieläimetkin.
Lämmin kevät on tänä vuonna suosinut puutiaisia. Niistä on tehty kansalaistiedesivusto Punkkiliveen jo yli 36 000 havaintoilmoitusta ympäri maata. Viime vuoden kokonaismääräksi jäi 62 383 ilmoitusta. Puutiainen voikin olla eräs luonnonvaraisista lajeistamme, joka hyötyy ilmaston lämpenemisestä.
Teksti: Lily Laine, kuva: Maija Karala