Hannu Luotola kommentoi yhdistyksemme vuosikokouskannanottoa viime viikolla, todeten muun muassa ettei kirjoitus sisältänyt kritiikkiä Venäjän toimia kohtaan.
Rauhanpuolustajien kanta Putinin Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa oli alun alkaen kielteinen, vaikka konfliktin syyt eivät ole niin yksinkertaisia kuin valtamedia antoi ymmärtää. Vaadimme Putinia lopettamaan hyökkäys. “Putinin aloittama sota Ukrainassa on Venäjän johdolta suuri virhearvio, joka heikentää maan kansainvälistä asemaa, aiheuttaa suurta hätää Ukrainassa ja tuskin tulee sotilaallisesti onnistumaan”, todettiin kannanotossamme.
Sotimisen sijaan rauhanliike näkee ensisijaisina muun muassa ilmastokriisin, luontokadon ja köyhyyden vaatimat torjuntatoimet – kestävä kehitys tulee taata tuleville sukupolville. ”Rauhanprosessin keskiöön pitää nostaa uudelleen YK ja Euroopassa Etyj sekä kestävässä kehityksessä että rauhanprosesseissa ja rauhanturvaamisessa. Neuvotteluissa kaikkien asioiden pitää olla pöydällä niin kauan, kunnes kaikesta on sovittu”, kuten maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki on todennut.
Etyjin ja YK:n keskeisenä tavoitteena tulee olla neuvoteltu ja valvottu aseidenriisunta, ei asevarustelu. Prosessi ei etene ilman dialogia, jossa toista osapuolta ollaan valmiit kuuntelemaan, ymmärtämään vivahde-eroja ja tekemään kompromissejakin.
Suomi voisi Etyjin puheenjohtajamaana näyttää esimerkkiä vahvistamalla kansainvälisiä sopimusjärjestelmiä – ei irtautumalla niistä, kuten miinankieltosopimuksesta on ehdotettu. Asevarustelukilpa on saatava loppumaan sekä tappaminen ja tuhoaminen Gazan ja Ukrainan sodissa. Etyjin puitteissa Suomen on oltava aloitteellinen, jotta Putinin Venäjä ja Zelenskyn Ukraina saadaan vakaviin neuvotteluihin rauhasta. Valtioiden keskinäisten intressien pysyvä sovittaminen onnistuu vain rauhanomaisesti, diplomatian ja neuvottelujen kautta.
Kirjoituksessaan Hannu Luotola nostaa esiin 1700-luvun professorin Matthias Caloniuksen viitaten tämän vuonna 1738 ilmestyneeseen tutkielmaan jossa tämä toteaa: “Yhteiskuntien välillä ei koskaan ole odotettavissa pysyväistä rauhaa… Sotahan juuri on pääasiassa myötävaikuttanut taiteiden ja tieteiden leviämiseen maailmanosasta toiseen, kaupan ja teollisuuden laajentumiseen ja meidän sukumme kehityksen jouduttamiseen” – Ihmetyttää Luotolan tarve korostaa Caloniuksen filosofiasta sodan ihailua. Tuolla ajattelulla Putinin Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Netanjahun Israelin gazalaisten kansanmurha onkin vain sivistyksen ja kehityksen laajentamista.
Rauhanliikkeessäkin tuo vanha ajattelutapa on tuttu, mutta ei hyväksyttävä. Emme usko maamme kenraalikunnassakaan kaikkien olevan Luotolan esiin nostamalla kannalla – toivottavasti ei hän itsekään. Nykymaailmassa sotien ja varustelun yleisimmiksi taustasyyksi ovat osoittautuneet suurvaltojen kilpailu kauppareiteistä, energiavaroista, maametalleista, vedestä ja myös tiedonvälityksen hegemoniasta.
Sanotaan, että sotatilanteessa ensimmäisenä kuolee totuus. Asioiden ja ilmiöiden ajautuminen yhä rankempaan vastakkainasetteluun aikaan saa sen, että demonisoidaan vastapuolelta kokonaisia kansoja.
Sotateollisuus korjaa voitot siitä, että varustaudutaan ja soditaan. Ukrainan sodan ansiosta sotateollisuuden tilauskirjat pullottavat jo asehankinnoista, uutisoivat tiedotusvälineet. Nykyisen sotateollisuuden kyseessä ollen on puhuttava sotateollisista yhteenliittymistä, joihin on kytköksissä poliittisia päättäjiä ja heidän kauttaan valtioita sekä armeijoiden ylintä johtoa. Suomenkin arveluttavaksi paljastuneessa hävittäjähankinnassa iso osa kenraalikunnasta toimi eri hävittäjämerkkien hyväpalkkaisina agentteina.
Ydinasevarustelu ei ylipäätään ole ratkaisu turvallisuuteen. Suomen tulisi jatkaa aiempaa ydinaseriisuntaa edistävää politiikkaansa, eikä sallia ydinenergialain uudistamisen yhteydessä mahdollisuutta ydinaseiden sijoittamiselle tai kauttakuljettamiselle Suomessa. Uutta epävarmuuden kasvua ei tänne enää tarvita.
Suurin tapahtunut muutos on Suomen luopuminen kansainvälistä arvostusta vuosikymmeniä nauttineesta puolueettomuuspolitiikasta. Konkreettisena toimenpiteenä on paniikinomaisesti tapahtunut liittyminen ilman kattavaa kansalaiskäsittelyä ja kansanäänestystä sotilasliitto Natoon. Se on jo paljastunut hataraksi turvaksi ja suureksi epävarmuustekijäksi.
Teoksessaan ”Rauha – Ajatusten ja liikkeiden historia” tutkija David Cortright kertoo ”nykyantropologian tutkimuksissa löytyneen 60 yhteiskuntaa, jotka eivät käy sotaa. Lisäksi on todisteita yli 80 yhteiskunnasta, jotka ovat täysin rauhanomaisia sisäisissä suhteissaan.
Biologisesti periytyvästä alttiudesta sodankäyntiin ei siis ole tieteellistä näyttöä. Ihmisten rauhanomainen tai väkivaltainen käyttäytyminen riippuu ennen kaikkea heihin vaikuttavista kulttuureista ja sosiaalisista oloista” – Eli kaikella ystävyydellä Hannu Luotola: Ihmiset ovat halutessaan vapaat valitsemaan rauhan sodankäynnin sijasta!
Suomen Rauhanpuolustajain U:gin yhdistys ry