Kaupunginjohtaja Atso Vainio pitää tilannetta kuntien kannalta haastavana.
– Kunnioitan pääministeri Petteri Orpon ulostuloa asiassa, hän sanoo, ja viittaa siihen, kun Orpo lupasi viime viikonvaihteessa, että yhteisöverotulojen menetys kompensoidaan kunnille.
Vainio tosin myöntää, että aiempinakin vuosina kunnille on näin luvattu, mutta jostain syystä kompensaatio ei ole toteutunut.
– Toivon, että nyt toteutuu.
Uudessakaupungissa on talouden sopeuttamisohjelma menossa, kuten monissa muissakin kunnissa. Vainio sanoo, että valtionosuuksien leikkaus kiristää kuntien taloutta entisestään.
– Se mikä minua näissä julkisen talouden linjauksissa kummeksuttaa, on että yhteiskunta voi velvoittaa kunnat tuottamaan kuitenkin tietyt palvelut ja pitkälti senkin, miten ne tuotetaan. Kunnathan ovat toimeksiantotalouksia.
Vainion mielestä kun valtionosuuksien leikkauksista puhutaan, pitäisi samalla sopeuttaa kuntien velvoitteita ja lisätä niiden harkintavaltaa siinä, mitä palveluita ne tuottavat ja miten.
– On yksipuolista vähentää vain rahoitusta. Viittaan esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja koulujen ryhmäkokoihin.
Vainio toteaa, että kunnatkaan eivät ole olleet asiassa aktiivisia. Normien purkutalkoot eivät ole tuottaneet tulosta. Kuntakentältä ei ole juuri kertynyt ideoita, mistä palveluista kunnat voisivat luopua.
Yhteisöveron alentaminen oli hallitukselta kädenojennus yrityksille. Vainio ei usko, että se lisää toivotusti yritysten investointeja. Hänellä on asiaan omakohtainen tuntuma.
Yhteisöveroa laskettiin mittavasti vuosina 2012–14. Vainio tuli kaupunginjohtajaksi Uuteenkaupunkiin syksyllä 2012. Sitä aiemmin hän oli työskennellyt ulkomaisia investointeja Suomeen hakevan Invest in Finlandin verkostojohtajana.
– Sen kokemuksen perusteella tiedän, että ne tahot, jotka investoivat Suomeen, eivät päätöksenteossaan erityisemmin painota yhteisöveroprosenttien vertailua Ratkaisut tehdään pitkälti muiden seikkojen perusteella.
Hallituksen puoliväliriihen ratkaisuista Vainio pitää vaikuttavimpana palkansaajien tuloverotuksen keventämistä.
– Se voi lisätä kuluttamista ja työnteon kannusteita ja sekä tuoda talouteen uutta dynamiikkaa.
Uuden valtuuston tehtävä linjauksia
Hallituksen puoliväliriihen ratkaisut lisäävät entisestään Uudenkaupungin kaupungin painetta sopeuttaa talouttaan.
Talous- ja hallintojohtaja Katja Aalto kertoo, että isojen kysymysten äärellä ollaan jo heti kesäkuussa, kun tulevasta talousarvioraamista tehdään päätöksiä.
Kaupunginjohtaja Atso Vainio sanoo, että fokus tulee olemaan aiempaa vahvemmin palveluverkoston tarkastelussa.
– Kaupungin ja liikelaitosten taseessa on ylijäämäkertymää noin 22 miljoonaa euroa.
Kertymässä ongelmallista on, että siitä kaupungin osuus on vain kuusi miljoonaa euroa.
Aalto sanoo, että uusi valtuusto joutuu strategian päivittämisen yhteydessä tekemään valintoja.
– Strategiaprosessi on tärkeä paikka tehdä valintoja ja käydä keskustelua ja tarkastella, mihin väestökehitys ja kuntatalous eri skenaarioissa johtaa.
– Sopeuttamisohjelmaa täytyy rakentaa pitkällä tähtäimellä ja kyllä nuo (hallituksen) päätökset lisäävät painetta sekä palveluverkon keskittämisen, palvelujen laajuuden ja laadun arviointiin, investointien tason leikkaamisen ja veronkorotusten suuntaan. Näiden toimien ohella täytyy kuitenkin vielä turvata elinvoimaa lisäävät investoinnit.
