Opetustoimenjohtaja Arja Kitola on pettynyt ja surullinen.
– Olen käynyt 2,5 vuotta neuvotteluita Varhan kanssa, että meidän tukiluokat eli vaativan monialaisen tuen ryhmät voisivat jatkua. Nyt olemme tilanteessa, että alakoulun tukiluokka on pakko lakkauttaa, koska emme saa Varhalta mielenterveyshoitajaa luokalle.
Alakoulun tukiluokan toiminta loppuu ensi syksynä. Oppilaat siirretään vähitellen lähikouluihin.
Yläkoulun tukiluokkaa aiotaan toistaiseksi jatkaa kaupungin omalla rahoituksella. Kitolan mukaan kaupunki palkkaa luokalle vaativasta monialaisesta työstä kokemusta omaavan koulunkäynninohjaajan, kun Varhalta hoitajaa ei saada.
– Perusteluna oli, että kun ei tätä palvelua ole muissakaan kunnissa. Perustelu ihmetyttää kovasti, koska Varhan strategiaan sisältyy kirjaus hyvien käytäntöjen levittämisestä.
Uuteenkaupunkiin kehitettiin kuntien omien sote-palveluiden aikana tukiluokat, jotka ovat osoittautuneet vuosien mittaan hyvin tulokselliseksi. Tukiluokat vastaavat toiminnallisesti lähinnä Tyksin sairaalakoulua.
Tukiluokassa oppilaita opettaa erityisluokanopettaja, tukena on koulunkäyntiohjaaja sekä lisäksi mielenterveyshoitaja. Tällä tukimuodolla oppilaat ovat saaneet niin hyvän tuen, että ovat kuntoutuneet ja päässeet kiinni hyvään arkeen.
– Tukiluokkaa oli kehittämässä johtava ylilääkäri Pia Lahtinen , joka nyt toimii Satakunnan hyvinvointialueella erityis- ja sairaalapalvelujen toimialuejohtajana. Hän näki, että tukiluokalla voidaan antaa lasten tarvitsemaa monialaista tukea lapsen ja nuoren luontaisessa toimintaympäristössä, Kitola korostaa.
– Lahtinen ymmärsi, että pelkät vastaanottokäynnit eivät tue näitä lapsia ja nuoria riittävästi, jotta lapsen hyvinvointi paranisi ja koulunkäynti onnistuisi.
Tukiluokka on auttanut niitä nuoria, joilla on ollut vaikeuksia myös erityisluokalla. Esimerkiksi yläkoulun tukiluokalla on nuoria, jotka eivät aikaisemmin suostuneet tulemaan kouluun lainkaan. Taustalla voi olla esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelkoa.
– Eräs oppilas oli ollut pois koulusta 1,5 vuotta tullessaan tukiluokalle. Meiltä hän sai tarvitsemansa tuen ja siirtyi sitten ammattiopisto Spesiaan. Nyt hän on työelämässä, ja on harkinnut ammattikorkeakouluopintoja, erityisopettaja Joni Aurasuo kertoo.
Uudenkaupungin yhtenäiskoulun rehtori Jukka Silvola sanoo suoraan, että Varhalta on ”hölmöläisten hommaa” rikkoa tällainen tukiluokkatoiminta.
– Tilanteen pitäisi olla täysin päinvastainen. Tätä malliahan kannattaisi levittää muuallekin. Tämä on juuri sellaista ruohonjuuritason toimintaa, jota on kaivattu lasten ja nuorten ongelmien ratkaisemiseen.
– On ihan eri asia, että mielenterveyshoitaja on läsnä 5–6 tuntia päivässä kuin Varhan tarjoama malli, että oppilas käy kerran viikossa juttelemassa tukihenkilön kanssa tai jollakin muulla vastaanotolla. Me olemme löytäneet inhimillisen ja kustannustehokkaan mallin oppilaiden tukemiseen niin, että heidän koulunkäyntinsä onnistuu, Kitola jatkaa.
Aurasuo ja alakoulun tukiluokkien erityisopettaja Sanna Johtela ovat samaa mieltä. Yhteiskunnalle tulee kalliimmaksi, kun lapset ja nuoret eivät saa riittävää tukea ajoissa.
– Tukiluokat ovat nuorille kuntoutuksen kannalta tärkeässä roolissa, sillä koulu on olennainen osa nuoren elämää. Koulu voi olla monelle nuorelle tukipilarina muullekin elämälle, kun nuoret saavat parannettua elämänhallintaa. Voi vain miettiä, kuinka kalliiksi tulevat esimerkiksi sijoitukset laitoshoitoon, Aurasuo sanoo.
Johtela muistuttaa lasten oppivelvollisuudesta ja perusoikeudesta opetukseen.
– Kun tukiluokka joudutaan nyt lopettamaan, näiltä lapsilta viedään tämä perusoikeus. Turun sairaalakoulu ei ole käytännössä edes vaihtoehto. Matka sinne on kohtuuton.
Uudenkaupungin kaupunki aikoo toistaiseksi jatkaa yläkoulun tukiluokkaa palkkaamalla mielenterveystyöstä kokemusta omaavan koulunkäynninohjaajan. Se ei Kitolan mukaan ole reilu, eikä paras vaihtoehto.
– Terveyspalvelut kuuluvat Varhalle. Mielenterveyshoitajan työtä korvaava koulunkäynninohjaaja työskentelee rehtorin alaisuudessa, eikä saa sitä ammatillista terveydenhuollon johdon tukea, mitä saisi Varhassa. Lisäksi hän joutuu noudattamaan eri lakia, eikä hänellä ole terveydenhuollon työntekijälle kuuluvia oikeuksia lasten ja nuorten kohtaamisessa
Tukiluokalla lapsi rauhoittui
Uusikaupunkilaisperheessä ollaan pettyneitä Varhan heitä koskeviin ratkaisuihin. Perheellä on ollut tukena tukihenkilö.
– Ensin hänen tuntejaan vähennettiin, ja sitten tuli vielä tämä, että tukiluokka loppuu, äiti kertoo. Perheenäidin nimeä ei julkaista, koska kyse on lapsen terveyteen liittyvistä asioista.
Perheen lapsista yksi on ollut vuoden tukiluokalla. Ensi syksynä hänet siirretään 4. luokalle.
– En tiedä vielä, minkälaiselle luokalle, pienluokalle varmasti, mutta ainakaan hän ei saa enää sellaista tukea kuin mitä on saanut tukiluokalla, äiti sanoo.
Lapsella on todettu voimakasoireinen ADHD. Hän aloitti koulun tavallisella luokalla. Sieltä hänet siirrettiin pienryhmään, ja sitten erityisluokalle.
– Koulunkäynti ei sielläkään onnistunut. Kun hän pääsi tukiluokalle, oli uskomatonta, mikä muutos tapahtui. Hän on oppinut asioita paremmin ja on alkanut saada hyviä numeroita.
Äidin kokemus on, että tukiluokalla erityistukea tarvitsevia lapsia on osattu ohjata ja tukea oikein.
– Meillä kotona se on näkynyt niin, että lapsi on rauhoittunut. Hän menee mielellään kouluun ja viihtyy koulussa.
Lapselle on kerrottu, että edessä on muutos, kun tukiluokka loppuu.
– Hän ei ole asiaa vielä täysin ymmärtänyt, mutta pahalta tämä tuntuu. Miten hän selviää yläkoulussa, kun tukiluokka loppuu, ja miten opettajat jaksavat erityislasten kanssa tavallisella luokalla?
Näin Varha perustelee ratkaisuaan
Miksi Varha päätti lopettaa mielenterveyshoitajan tehtävän tukiluokalla, opiskeluhuollon palveluiden päällikkö Hannele Nikander-Tuominen?
– Hyvinvointialue järjestää sosiaali- ja terveyshuollon palvelut alueensa lapsille, nuorille ja perheille tarpeen mukaisesti perustuen hoidon tai palvelutarpeen arvioon.
– Luokkamuotoinen ja kokoaikainen koulupäivän tuki eivät kuulu hyvinvointialueen lakisääteisiin palveluihin, joten siksi lähihoitajat, jotka ovat työskennelleet osana luokkien henkilöstöä siirtyvät syksyllä Varhan sisällä muihin työtehtäviin.
Miten näitä oppilaita kyetään tukemaan, kun Tyksin sairaalakouluunkin on kohtuuton matka?
– Kun lapsella tai perheellä on paljon tuen tarvetta, perhettä tukee usein moni eri ammattilainen.
– Kouluissa työskentelevät opiskeluhuollon ammattilaiset; kouluterveydenhoitaja, -lääkäri, -kuraattori ja -psykologi ovat varhaisessa vaiheessa kaikkien koululaisten tukena koulun arjessa. Kun lapsi tai nuori tarvitsee lisätukea tai hoitoa, perustason palvelut auttavat tarvittaessa, esimerkiksi kouluissa työskentelevät psykiatriset sairaanhoitajat. Varhassa on perustettu alkuvuodesta lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin oma yksikkö, joka tukee erityisesti mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvissä haasteissa. Yksikön palvelut kehittyvät koko ajan ja tavoitteena on tuottaa palveluita koko Varhan alueelle.
– Turun kaupunki järjestää alueellamme sairaalakoulun palvelut ja siellä voidaan antaa opetusta erikoissairaanhoidon piirissä oleville lapsille ja nuorille, ensisijaisesti opetus pyritään järjestetään omassa lähikoulussa tai eskarissa. Sairaalakoulu voi antaa kouluille ja opettajille konsultaatiota myös muille oppilaille kuin erikoissairaanhoidossa oleville, jos tarvitaan vaativaa ja monialaista osaamista.
Kun tukiluokan oppilailla on erityisen paljon tuen tarvettä, onko riskinä siirto kalliiseen laitoshoitoon?
– Oppilaalla saattaa olla normaalien opiskeluhuoltopalveluiden lisäksi lapsiperheiden sosiaalipalveluita, erikoissairaanhoidon palveluita tai järjestöjen palveluita. Palveluiden lisäksi on tärkeää, että koulussa on riittävä tieto ja tuki, jotta opetusta voi toteuttaa oppilaan tuen tarpeen mukaisesti. Näiden palveluiden yhteensovittaminen vaatii yhteistyötä, jotta lapsi ja perhe tulevat kohdatuksi. Tunnistamme, että haasteita yhteistyölle on olemassa.
– Jotta palvelut saadaan yhteensovitettua, se edellyttää tiedonkulkua, jossa perheellä on iso merkitys, koska ilman perheen lupaa arkaluonteisia tietoja ei eri ammattilaisten kanssa voi välittää. Kun perhe on aktiivisesti mukana, niin moniammatillinen työskentely perheen kanssa on mahdollista. Lasten palveluita ei olla lopettamassa, vaan lapset ovat edelleen omien tarvitsemiensa tukitoimien piirissä.
