– Kun talouden tunnusluvuissa ei huomioida kaupungin liikelaitosten osuutta, niin Uudenkaupungin kaupunki tekee, tämä vuosi mukaan lukien, 4–5 miljoonaa euroa alijäämää joka vuosi. Tämä tarkoittaa siis suunnitelmakautta 2026–2028. Näin ei voida toimia, vaan on selvää, että kaupungin talouden sopeuttamista on jatkettava, tiivisti Uudenkaupungin kaupungin talous- ja hallintojohtaja Katja Aalto.
Syitä siihen, miksi Uudenkaupungin kaupungin taloustilanne synkkenee näin dramaattisesti, on useita. Paikkakunnan suurteollisuuden taloudellisesti heikommat vuodet näkyvät nyt kaupungin yhteisöverotuoton rajuna laskuna. Myös kaupungin saamat valtionosuudet laskevat samaan aikaan. Kaupungin asukasmäärä on laskusuunnassa.
– Merkittävä tekijä kaupungin talouden kannalta on myös Wintterin valmistuminen, mikä näkyy niin palveluiden oston voimakkaana kasvuna, leasingvuokrien nousuna sekä poistoina. Suuret vuosittaiset poistot ovatkin yksi kaupungin talouden suurimmista ongelmista. Kun on investoitu paljon, ovat poistotkin suuret, noin seitsemän miljoonaa euroa vuodessa ja tämä on kaikki pois kaupungin käyttötaloudesta. Tilanne on sama kuin kotitaloudessa, missä on ostettu osamaksulla kallis bemari ja ruokakauppaan onkin sitten vähemmän rahaa, kuvaili Aalto.
Uudenkaupungin kaupungin talouslukuja on käynyt läpi myös Suomen johtava kuntatalouden asiantuntija FCG. Konsulttiyhtiön keväällä tekemä paineselvitys Uudenkaupungin kaupungin taloudesta osoittaa, että kaupungin talous ei ole terveellä pohjalla ja ilman vaikuttavia toimenpiteitä esimerkiksi kaupungin lainakanta kasvaa nykyisestään.
Talous- ja hallintojohtaja Aalto muistutti, että Uusikaupunki ei suinkaan ole ainoa talousongelmien kanssa kärvistelevä kunta ja, että haastava tilanne antaa myös mahdollisuuden järjestää palveluja uudella tavalla.
– Kaupungin talouden elvyttämiseen on useita keinoja ja niitä kaikkia on käytettävä. On tarkasteltava kriittisesti kaupungin palveluverkkoa esimerkiksi koulujen ja päiväkotien osalta. Palveluita on pystyttävä tuottamaan nykyistä tehokkaammin, kaikkiin uusiin investointeihin on suhtauduttava hyvin kriittisesti ja myös kaupungin omistajapolitiikkaa on syytä uudistaa. Omistajapolitiikka ulottuu aina rakennuksista koneisiin ja laitteisiin asti, luetteli Aalto.
– Vahvat verotulot erityisesti yhteisöverojen osalta ovat Uudessakaupungissa mahdollistaneet menolisäyksiä, joihin ei nyt enää ole yksinkertaisesti varaa. Mutta silti kaupunki tulee jatkossakin järjestämään asukkailleen paljon hienoja julkisia palveluja, lisäsi Aalto.
Kaupungin investointitason on arvioitu laskevan merkittävästi, 3–4 miljoonaan euroon. Tarkoituksena on, että investoinneissa siirrytään käytäntöön, missä kaikki hankkeet on perusteltava huolella ja esitettävä niiden vaikutukset käyttötalouteen.
Hyväksyttyjen hankkeiden kokonaiskustannukset päätetään talousarviossa ja kokonaiskustannusten ylittyessä muutokset tuodaan valtuuston päätettäväksi mahdollisuuksien mukaan ennen kyseisen investoinnin merkittävää laajentamista. Samalla luovutaan nykyisesti siirtomäärärahakäytännöstä, mikä osin on mahdollistanut hankkeiden kokonaiskustannusten hämärtymisen.
Kaupunginhallitus hyväksyi juhannusviikolla esitetyn suunnittelukehyksen vuosille 2026–2028.
– Urakkaa meillä tässä riittää ja tilanne vaatii kaikilta kykyä yhteistyöhön ja halua katsoa kaupungin taloutta kokonaisuutena, totesi tuore kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jaana Reijonsaari (sd.).
Hän näkee, että jatkossa niin esittelevät viranhaltijat kuin lautakunnat ovat paljon vartijoina.
– On paljon järkevämpää, että palvelujen ja investointien karsinta tehdään jo lautakuntatasolla, koska lautakunnilla tulee olla parhaimmat tiedot kustakin käsiteltävästä asiasta. Jos kaupunginhallitukselle kannetaan lista 25 miljoonan investoinneista, kun käytettävissä on kolme miljoonaa, niin karsinta ei ole milllään tavalla järkevää, lisäsi Reijonsaari.
Uudenkaupungin uusi kaupunginvaltuusto kävi läpi kaupungin taloudellista tilaa seminaarissaan viime keskiviikkona.