– Nyt on huono lehti, sanoo koko ikänsä vihtoja tehnyt Eero Tähtinen .
Vihdantekoon hän on ryhtynyt toimittajan pyynnöstä, vaikka vihdanteko ennen juhannusta on hänestä liian aikaista. Vihdanteko ei Tähtiselle ole kuitenkaan vakavaa hommaa, sillä yhtä ja oikeaa tapaa ei ole.
– Jokainen tekee tavallaan. Joku sitoo kumilenkillä.
Liian aikaisin vihdantekoon ei kannata ryhtyä. Tähtisen mukaan liian pehmeistä varsista ja pienistä lehdistä saattaa tulla piiska.
– Kasvin tarvitsee kovettua, että lehdet pysyvät. Lehtien täytyy vielä antaa valmistua.
Oikea aika vihdantekoon vaihtelee vuosittain. Tänä vuonna Eero Tähtinen arvelee sen olevan heinäkuun alkupuolella.
Lapsuudestaan hän muistaa, että vihtoihin valikoitiin parhaat koivut karjan kerppuja varten kaadetuista koivuista.
– Kun heinät oli ajettu seipäälle, sen jälkeen sadepäivinä tehtiin kerppuja ja vihtoja.
Valmiit vihdat heitettiin heinien päällä, ja niihin tarttui myös heinän tuoksua.
Vihtoja Tähtinen tekee pienellä jakkaralla kotitilansa ulkorakennuksessa Nästin kylässä Laitilassa. Tilan maat ovat osittain Mynämäen puolella.
Betonilattialla on kasa koivuja. Niistä Tähtinen repii käsin sopivan mittaisia oksia vihtaan.
– Jos vihdan saa pitkäksi, niin sillä on helpompi vihtoa selkää. Riippakoivusta tulee parhaat vihdat.
Kädensijaan tulevasta kohdasta Tähtinen poistaa lehdet. Kun oksat on revitty, ryhtyy vihtamestari latomaan oksia kämmeneensä. Aina välillä hän pyöräyttää hiukan kädessään olevaa oksanippua.
– Näin vihdasta tulee mahdollisimman ympyrkäinen. Tämä on minun tapa, mutta ei voi sanoa, että tämä on sääntö.
Ensimmäiseksi ladotut oksat jäävät vihdan keskelle, sydämeksi.
– Mitä haaraisempi pohja, sen parempi. Taitaa olla niin, että minä teen tiivimmän vihdan kuin moni muu.
Kun vihta on Tähtisen käteen sopivan paksu, kiertää hän rautalangan kädensijan ympäri ja kiristää langan hohtimilla.
– Minun hermoni eivät kestä luonnonvitsalla sitomista. Teen tällaisia maasepän vihtoja.
Rautalankojen terävät päät Tähtinen taittaa ja naputtaa hohtimien päällä vihdan sisään. Viimeisenä silauksena hän veistää kädensijan oksat puukolla tasaisiksi.
Rautalanka sitoo oksat tiukasti yhteen.
– Vihdan täytyy pysyä piukassa. Talvella saatan kiristää kuivuessa löystyneen vihdan lankoja.
Vaikka Tähtisen kädessä valmistuva vihta ei ole parhaaseen aikaan tehty, tulee se käyttöön heti seuraavana lauantaina. Tähtinen vihtoo joka kerta saunassa, ympäri vuoden.
– Kun ihminen tulee vanhaksi, niin mikäs sen parempi on kuin lämmin vihta, jos vaivoja on.
Viime vuonna tehdyt vihdat ovat jo loppuneet, mutta kuivattuna on säilynyt hyviä edellisvuotisia. Yksi vihta kestää Tähtisen mukaan kolme-neljä saunomiskertaa. Välissä vihta saa kuivahtaa.
– Lapsuudessa saunassa kävi isompi porukka ja joka viikko oli uusi vihta.
Ennen saunomista Eero laittaa kuivatun vihdan kädenlämpöiseen veteen, jossa se saa kastua puolisen tuntia.
– Heitän kiukaalle veden, jossa vihta on ollut. Siitä tulee se tuoksu.
Osa ihmisistä käyttää vihdan kiukaan löylyissä.
– Höyry sulostuttaa vihdan.
Eeron vinkit
vihdantekoon
Riippakoivu on paras vihtaan.
Sen lehti on pehmeämpi.
Koivu ei saa olla kerätessä märkää, sellainen vihta menee ruskeaksi.
Vihdat pitää kuivata valolta suojattuna.
Iida Kauppi
