Uudenkaupungin Korihaiden seurajohto on seurannut huolestuneena miesten Korisliigan viimeaikaisia käänteitä.
Toissa kauden mestarin BC Nokian taustayhtiö luopui joukkueen pyörittämisestä ja seura jäi ilman liigalisenssiä. Samasta syystä myös tämän kevään mestarin Helsinki Seagullsin tilanne on hämärän peitossa, vaikka joukkue saikin lisenssin.
– Onhan se surullista, että tilanne on tällaiseksi mennyt, eikä tämä ole lajille hyvää mainostakaan. Tässä korostuu, kuinka laaja tukiverkosto seurojen taustalla pitäisi olla, ettei kaikki ole yhden ihmisen päätösten varassa, Korihaiden puheenjohtaja Jarno Nikula huomauttaa.
Korihaiden varapuheenjohtaja Timo A. Järvinen pitää tilannetta erittäin ongelmallisena muiden joukkueiden kannalta, kun yhden omistajan mielenmuutokset voivat ajaa koko liigan epäselvään tilaan.
– Tuntuu tosi pahalta paikallisten toimijoiden puolesta, jotka kamppailevat samaan aikaan toisenlaisten ongelmien parissa, mutta ovat silti hoitaneet oman ruutunsa hyvin, hän kiteyttää.
Korisliiga-seurojen ja Koripalloliiton välille on syntynyt vahvaa vastakkainasettelua useamman vuoden ajan, mutta nyt kipinät ovat taas roihahtaneet liekkeihin.
Nikula näkee, ettei seurojen ja liiton yhteinen tekeminen ole tällä hetkellä sillä tasolla, millä sen kuuluisi olla. Seurajohto ei halua asettautua liittoa vastaan, vaan peräänkuuluttaa seurojen omaa vastuuta ja otetta yhtenäisyydestä sekä johtajuudesta.
– Ihan ensimmäiseksi meidän pitäisi saada parempi yhteys seurojen ja liiton välille. Seurojen pitäisi ottaa isompaa vastuuta ja roolia asioista.
Julkisuudessa on keskusteltu siitä, pitäisikö liigaseurojen perustaa oma sarja, jolloin seurat vastaisivat muun muassa sarjan rahoituksesta, markkinoinnista ja myynnistä.
Nikula korostaa, ettei perustaminen tapahtuisi sormia napsauttamalla, mutta paine tällä hetkellä on juuri sen suuntainen, että muutos tarvittaisiin. Toisin sanoen ollaan nyt tai ei koskaan -tilanteessa.
– Jos toiminnan halutaan kehittyvän ja seurojen tilan parantuvan, jotain täytyy tehdä. Seurojen pyörittäessä omaa liigaa, seurat olisivat myös isommassa vastuussa ja niiden olisi pakko viedä asioita eteenpäin.
Järvinen lisää, ettei nykymalli kanna, eikä johda menestykseen. Koripalloliiton liittohallitukseen toukokuussa valittu Järvinen teki liittokokouksessa merkittävän lisäyksen liiton toimintasuunnitelmaan, missä koeponnistetaan valmiudet seurojen omaan liigaan.
Syksyllä alkavassa selvitystyössä selvitettäisiin, mikä on toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokkain tapa organisoida pääsarjakoripalloilu.
– Seurojen ja liiton pitää yhdessä arvioida, miten kaikki tehtävät ja toimenkuvat uudessa mallissa ratkottaisiin niin, että Korisliigasta tulisi mahdollisimman hyvä.
Nikula on mukana Korisliiga-seurojen johtoryhmässä, jossa on edustajia neljästä joukkueesta. Hän kertoo, että WhatsApp-viestejä on vaihdeltu kovalla tahdilla viimeisten viikkojen aikana, sillä tilanne ensi kauden suhteen on vielä monilta osin epävarmaa.
Suurin syy sille on juuri Seagullsin tilanne. Joukkueen entiset omistajat luopuivat omistajuudestaan ja joukkue on tiedotteessaan kertonut tavoitteekseen löytää uudet omistajat juhannukseen mennessä.
Nykyinen sarjasysteemi on laadittu 12:lle joukkueelle, ja otteluita kertyy joukkueille yhteensä 32. Jos Seagulls ei pelaa ensi kaudella, joukkuemäärä putoaa ja myös systeemiä jouduttaisiin muuttamaan.
– 11:llä joukkueella ei voida pelata tällaista sarjaa. Sitä ei todellisuudessa kukaan tiedä, milloin ratkaisu syntyy Seagulls-tapauksesta. Sen voin kertoa, että suurin osa joukkueista on tulevaisuudessa pelimäärän lisäämisen kannalla, Nikula ilmoittaa.
Korisliigan seurat järjestävät ylimääräisen seurakokouksen torstaina 19. kesäkuuta.
