Suurin osa lintuja koskevasta tutkimustiedosta on kerätty lintuja rengastamalla ja rengastettuja yksilöitä havainnoimalla. Rengas kiinnitetään linnun jalkaan, ja siinä on yksilöity merkkisarja, josta linnun myöhemmin tunnistaa.
Kevyet renkaat valmistetaan alumiinista. Materiaalina voi olla myös teräs tai muovi. Teräsrenkain rengastetaan merilintuja sekä esimerkiksi vahvanokkaisia varislintuja.
Muovisia eri värisiä lukurenkaita puolestaan käytetään tutkimustarkoituksissa, kun on tarpeellista erottaa renkaan tiedot kaukoputkella tai kiikarilla.
Rengastaminen sai alkunsa 1899 Tanskassa, kun Hans Christian Cornelius Mortensen rengasti ensimmäiset kottaraiset 5. kesäkuuta. Ensimmäisen vuoden aikana rengastetuista kottaraisista tehtiin myöhemmin havaintoja Alankomaista ja Norjasta. Kottaraisten lisäksi Mortensen rengasti muitakin lintulajeja. Elämänsä aikana hän ehti rengastaa yli viisituhatta lintua.
Rengastustoiminta on Suomessa ollut alkumetreiltä asti järjestelmällistä. Vuodesta 1926 alkaen rengastustoimintaa hallinnoi ja koordinoi Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen museon, nykyisin Luomuksen, alainen Rengastustoimisto.
Luonnonvaraisten lintujen pyydystäminen ja rengastaminen on metsästys- ja luonnonsuojelulakien säätelemää. Toiminta on luvanvaraista ja siihen pätevöidytään kokeneen rengastajan opissa.
Rengastaminen on vapaaehtoistoimintaa. Rengastustoimisto vastaa ainoastaan rengastuksessa tarvittavista renkaista sekä rengastustietokannan ylläpidosta. Rengastajia löytyy Suomesta tällä hetkellä yli 700. Etenkin Pohjois- ja Itä-Suomeen mahtuisi kuitenkin lisääkin rengastajia. Myös vesilintuja ja kahlaajia rengastetaan nykyisin varsin vähän.
Rengastamalla lintuja saadaan arvokasta tietoa paitsi eri lajien pitkäikäisyydestä ja muuttoreiteistä myös lajin suosimista talvehtimis-, levähdys- ja pesimäalueista sekä kannanvaihteluista.
Jos luonnossa kohtaa rengastetun linnun, kannattaa havainnosta ilmoittaa Rengastustoimistolle. Havaintoja kerätään kaikille avoimella verkkolomakkeella, johon on mahdollista liittää mukaan kuvia havaitusta löydöstä. Renkaan voi myös lähettää maksutta Rengastustoimistoon.
Suomalaisten mustarastaiden ikäennätystä pitää hallussaan vuonna 1982 rengastettu ja 1992 uudelleen havaittu yksilö. Sen kohdalla on merkintä ”rengastajan kontrolloima”. Tämä tarkoittaa sitä, että tuolloin muutamaa kuukautta yli yhdeksänvuotias mustarastas on jäänyt rengastajan verkkoon toistamiseen ja se on tunnistettu renkaansa avulla. Lintu on kohtaamisen jälkeen jatkanut vielä elämäänsä, mutta rengastietoja siitä ei ole saatu talteen.