– Haluamme vaikuttaa siihen, että tuulimyllyt säilyvät Suomessa ja että ihmiset osaisivat arvostaa niitä nykyistä enemmän, totesivat Leo van der Drift ja Kirsti Horn.
He muistuttivat, että tuulimylly on ainutlaatuinen käsityö- ja insinööritaidon ilmentymä. Hämmästyttävää on se, että myllyt rakennettiin aikanaan kokonaan puusta, myös niiden konetekniikka. Tuulimyllyillä on myös kulttuurista ja maisemallista arvoa.
Tuoreimpien lukujen mukaan Suomesta löytyy yhä 750 perinteistä tuulimyllyä.
– Ikävää, että lukuisat tuulimyllyt, tai se mitä niistä on nyt jäljellä, löytyvät usein keskeltä pusikkoa, mikä ei tietenkään ole tuulimyllylle se oikea ympäristö, muistutti Kirsti Horn.
Leo van der Drift ja Kirsti Horn ovat molemmat jäseniä yhdistyksessä nimeltä TIMS, eli The International Molinological Society. Kirsti Horn on tämän kansainvälisen, myllyihin niiden historiaan ja säilyttämiseen erikoistuneen yhdistyksen ainoa suomalaisjäsen. Leo van der Driftin tehtävä on kerätä tietoja erilaisista myllyistä TIMSin ylläpitämään, kaikille avoimeen tietokantaan.
– Toivomme, näin ihmisten kiinnostuvan myllyistä ja niiden rikkaasta historiasta, selvitti van der Drift.
Hollantia pidetään perinteisesti tuulimyllyjen maana, mutta sielläkin myllyperinteen säilyminen on ollut vaarassa.
– Kun tuulimyllyjen kaupallinen käyttö päättyi toisen maailman sodan jälkeen, jäivät myllyt pääosin rapistumaan. Vasta 1970-luvun herättiin siihen, että maalle tunnusomaiset ja arvokkaat myllyt katoavat pian, ellei asialle tehdä jotain, taustoitti van der Drift.
Yksi suuri syy myllyjen heikkoon kuntoon oli luonnollisesti se, että niitä ei enää käytetty, osaavista käyttäjistäkin alkoi olla pulaa.
– Niinpä maassa aloitettiin vapaaehtoisten mylläreiden koulutus. Pari vuotta kestävään koulutukseen sisältyy sekä teoriaa että käytännön harjoittelua useassa eri myllyssä.
Koulutus osoittautui hyvin suosituksi ja siihen on osallistunut niin nuoria kuin vanhoja, miehiä ja naisia.
– Vapaaehtoisten mylläreiden avulla on ollut mahdollista esitellä myllyjen toimintaa kiinnostuneille ja järjestää valtakunnallisia avoimia myllypäiviä maan eri osissa, kertoi Leo van der Drift.
Sekä Leo van der Drift että Kirsti Horn toivoivat, että Uudessakaupungissakin ihmisillä olisi mahdollisuus tutustua asiantuntijan opastuksella Myllymäen myllyihin.
– Tieto varmasti lisäisi myös myllyjen arvostusta. Arvostusta ei sen sijaan osoita se, että näitä vanhoja tuulimyllyjä käytetään niihin kuulumattomien tavaroiden varastoina, pohti Kirsti Horn.
TIMSin keräämät tiedot maailman erilaisista myllyistä löytyy internetistä osoitteestamilldatabase.org
Uudessakaupungissa Leo van der Driftin ja Kirsti Hornin oppaina toimivat arkkitehti Virpi Tervonen ja Myllymäen myllyjen kunnostusurakasta vastannut Veikko Virkkunen.