Pikku-Pete ja robottibussit

0

Kaksi pohjoissavolaista ravintolaa testaa palvelurobotteja. Toinen niistä on nimetty Pikku-Peteksi.

Pikku-Pete vie tilatut annokset asiakkaille pöytään ja toivottaa iloisella äänellä ”Nauti ateriastasi”. Pikku-Pete on pienen ihmisen kokoinen ja pystyy kerralla kuljettamaan kolme tarjotinta. Se on enemmän kuin yksi ihmistarjoilija saa kahteen käteensä mahtumaan. Pikku-Petellä on pyöreät, lempeät silmät, ja se on aina hyvällä tuulella.

Tampereen liikenteessä suhaavat ratikoiden lisäksi uusina kulkuvälineinä robottibussit. Toistaiseksi niiden kyydissä on ollut mukana turvakuljettaja, mutta ensi syksystä lähtien robottibussit kulkevat Tampereella ilman turvakuljettajia. Robottibussien kulkua valvotaan etävalvomosta.

Kun Uudessakaupungissa on puhuttu lähijunista, on arveltu, että niihin ei riitä matkustajia, koska juna ei kulje autotehtaan tai Vahteruksen portille. Mutta on vain ajankysymys, koska robottibussit noutavat matkustajat juna-asemalta ja vievät työpaikan portille. Robottibussit voivat ratkaista myös kaupungin sisäisen liikenteen ongelmat. Kutsuliikenne tulee halvemmaksi, kun bussissa ei ole palkattua kuljettajaa. Yksi ihminen ehtii valvomossa seurata usean bussin liikennettä.

Isojen uutisten varjossa ei aina huomaa, miten suuria muutoksia arkisissakin asioissa tapahtuu. Teknologia kehittyy vauhdilla ja ujuttautuu joka paikkaan.

Kaduilla kulkeviin marketin kuljetusrobotteihin suhtaudumme kuin lemmikkeihin. Talvella kun robotit jäivät kiinni lumipenkkaan, autoimme ne penkasta pois. Kuljetusrobotithan ovat pieniä ja söpöjä, ja myös kohteliaita, nehän väistävät aina.

Kaupassa kurvaamme tottuneesti itsepalvelukassalle, kun kassajonot ovat pitkiä, ja maksettavana on vain muutama ostos.

Hampurilaisravintoloissa tilaamme ateriat näyttöpäätteeltä. On mukavampi ilmoittaa koneelle, että en halua hampurilaiseen sipulia kuin kuuluttaa sitä myyjälle tiskillä.

Yhä useammassa kodissa pyörii nurkissa robotti-imuri ja pesukoneen voi ajastaa käynnistymään, kun sähkö on halpaa.

Muistihäiriöiset vanhukset paijaavat robottilemmikkejä, ja pian vanhuksia varmasti hoitavat myös Varhan robottihoitajat. Sairaaloissa tehdään etäleikkauksia, leikkaava kirurgi voi olla eri paikkakunnalla kuin potilas. Tekoäly tekee diagnoosin lääkärin puolesta ja kirjoittaa potilaskertomuksia. Tekoäly piirtää 30 sekunnissa mainoskuvan, johon graafikko käyttäisi tunteja.

Ukrainan sodasta ovat tulleet tutuiksi drone-iskut.

Tehtaat ja teollisuus on jo pitkälle automatisoitu. Nyt robotiikka ja tekoäly muuttavat palveluja ja hoitavat myös korkeasti koulutettujen työtehtäviä.

Mutta minkälainen maailmastamme tulee? Miltä työelämä näyttää, kun algoritmit ja tekoäly jakavat työt uudelleen?

VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto on verrannut tekoälyn kehitystä teollistumiseen. Teollisen vallankumouksen alkuaikoina ihmisten olot aluksi huononivat, kun työttömyys lisääntyi ja elintaso laski. Lopulta suomalaisten elintaso kuitenkin nousi. Ailisto pitää todennäköisenä, että niin käy tässäkin muutoksessa.

Tekoäly tuo myös hyvää, se voi auttaa uusien ympäristöystävällisten innovaatioiden kehittämisessä.

Yleensä muutos ei ole yksikaistainen, vaan sen rinnalla tapahtuu muitakin muutoksia.

Kun Pikku-Petet yleistyvät ravintoloissa, inhimillisen asiakaspalvelun arvostus kasvaa. Kun se muuttuu luksukseksi, asiakkaat ovat valmiit siitä myös maksamaan.

Meidän valintamme ratkaisevat, miten maailma muuttuu. Palvelut tai tuotteet, joita ei käytetä, katoavat.

Vai käytkö vielä solariumissa?

Teija Uitto

Kirjoittaja käyttää kaupassa harvoin itsepalvelukassaa, koska haluaa kohdata ihmisen.