Ihmisen aivot eivät ole tottuneet suuriin lasipintoihin, jolloin aivot tarvitsevat enemmän happea. Kun sitä ei ole saatavilla, aiheutuu päänsärkyä, stressiä ja ärtymystä. Uotila lyttää myös kuluneen fraasin ”kauneus on katsojan silmissä”.
– Sillä pyritään oikeuttamaan tai selittämään se, että meille rakennetaan pelkästään tylyjä tai jopa ihmisvihamielisiä ympäristöjä.
Tutkimus osoittaa, että suurin osa ihmisistä pitää samanlaisia rakennuksia kauniina. Osalle se on ”ihan sama” ja vain harva valitsee systemaattisesti modernin tyylin.
– Tässä ryhmässä korostuvat arkkitehdin koulutuksen saaneet, Uotila sivalsi.
Modernissa tyylissä suurten lasipintojen ohella terävät kulmat koetaan hyökkäävinä. Vetovoimaisina paikkoina koetaan puolestaan klassiset kohteet.
Laitilalaislähtöinen Marjo Uotila on 40 maassa toimivan Intbau-järjestön maajohtaja vastuualueenaan arkkitehtuuri ja kaupunkikehittäminen. Yleisradion kulttuuritoimitus palkitsi hänet vuoden 2023 positiivisesta teosta Arkkitehtuurikapina-kansalaiskeskusteluryhmän perustamisesta.
– Olin myös ehdolla vuoden kulttuuripersoonaksi vuonna 2023, mutta Käärijä voitti, Uotila hauskuutti yleisöä.
Kaupungin elinvoimaan liittyen Uotila käänsi katseen päättäjiin. Vaikka klassinen tyyli koetaan kauniimmaksi, valitaan silti systemaattisesti toisenlainen toteutustapa.
– Esimerkiksi Göteborgin valtuuston johdolla on päätetty, että kaikki uusi rakentaminen pitää tyyliltään olla sellaista, jota suurin osa kansalaisista pitää kauniina.
Myös muissa Pohjoismaissa on rakennettu uusia taloja sekä korjattu julkisivuja 1920-luvun klassismia kunnioittaen. Suomesta nostetaan usein esille Vantaan Kartanonkoski, jossa vanha tyyli näkyy uudisrakennuksissa.
– Kaunis rakentaminen ei ole kalliimpaa. Päinvastoin, usein uudet ja tylyt rakennukset ovat kalliimpia. Ei se betoni tiedä, mihin muottiin se menee, kauniiseen vai rumaan, hän lainasi kuulemaansa.
Taustalla ovat asenteet ja päätöksenteon prosessit. Uotila on ilahtunut, että esimerkiksi Tampereella asenteet ovat muuttumassa. Hän on nostanut tikunnokkaan Tampereen Pispalan rakentamissäännön, jossa kiellettiin vanhan kopioiminen ja suosittiin modernia.
– Se on iso kirjaus, että nyt on tullut mahdollisuus tehdä toisenlaisia päätöksiä.
Uotila toivoo, että kaavojen vaatimuksia voisi höllentää ja tuoda kansalaisten mielipiteitä esille.
– Kaavoitus ja infra on viritetty tuottamaan laatikoita, joita kukaan ei halua, mutta niitä tehdään. Olen ryhtynyt evankelistaksi, että jokainen näkisi mahdollisuuden muutokseen. Uskon muutokseen, koska olen pitkäikäistä sukua, Uotila päätti.
Torstaina Uudessakaupungissa järjestetyn elinvoimafoorumin toinen puhuja, Turun yliopiston avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja oli jo vähällä perua koko puheensa saavuttuaan edellisenä iltana Uuteenkaupunkiin. Tihkusateinen keskiviikkoilta ei tarjonnut parasta kaupunkikuvaa, vaikkakin palkittua sellaista, mutta onneksi olutkuppilassa oli tunnelmaa.
Valtaoja tarjoili aluksi synkkää tulevaisuuden kuvaa, jossa lottovoitto koetaan parhaana mahdollisuutena vaurastua.
– Tehdään mitä tahansa, niin maailmanlopulta ei voida välttyä. Näin asiat ovat, mutta maailmanloppu on peruttu, Valtaoja yllätti.
Kun maailmaa katsotaan laajemmalta kantilta, näyttäytyvät asiat erilaisina. Jyrkkä vaurastuminen alkoi maailmassa reilut puolivuosisataa sitten. Samoin liberaalit arvot ovat kehittyneet ja sotia on huomattavasti vähemmän kuin hänen nuoruudessaan, vaikka pieni piikki on nyt havaittavissa.
– Se antaa toivoa ja rohkeutta, että kehitys jatkuu. Suomi oli Euroopan köyhimpiä maita. Maailma tänään on samassa tilassa kuin Suomi 70 vuotta sitten. Ei paha, mutta tekemistä riittää.
Valtaoja nosti ytimeen innovaatiot ja uudet ideat, jotka pitää valjastaa maailman pelastamiseksi. Aineen ja energian haaskaamisen sijaan pitää satsata tietoon.
– Mistään ei tarvitse luopua, vaan tehdä innovatiivisesti.
Maailman ylikulutuspäivä on pysynyt suunnilleen samana viimeiset 15 vuotta.
– Se osoittaa, että pystymme siihen, kun tiedostamme haasteen ja keskitymme siihen. Olemme ensimmäinen sukupolvi, joka pystyy ratkaisemaan ongelmamme.
Päivän teemaan liittyen Valtaoja totesi, että kaupungin tehtävä kaupan keskuksena ei ole tulevaisuutta.
– Kaupungin pitää olla paikka, jossa viihdytään ja halutaan olla.
Teknologian ja esimerkiksi tekoälyn kehittyessä työ menettää merkitystään samaan aikaan kun väestö vähenee ja vanhenee.
Valtaoja muistutti, että suuret edistysaskeleet ihmisen historiassa on usein tehty reunoilta.
– Pienemmillä paikkakunnilla on tilaa hengittää ja tehdä kehitystä, Valtaoja totesi.
Kaupunki yrittäjien tukena
Risto-Matti Kärki
Viidennen Vakka-Suomen elinvoimafoorumin avannut Uudenkaupungin elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen aloitti synkillä talousuutisilla, jotka heijastuvat Vakka-Suomenkin tilanteeseen.
– Valonpilkahduksiakin on näkyvissä, Heinonen kuitenkin totesi ja viittasi muun muassa Uudenkaupungin edelleen varsin korkeaan työpaikkaomavaraisuuteen.
Yritystoiminnan kasvua voi saada jo olemassa olevien yritysten satsatessa tänne, mutta se on hyvin harvinaista ja toteutuu paremmin alihankinnan kautta.
Paljon isompi juttu on laittaa voimavaroja jo täällä toimiviin yrityksiin sekä uusiin yrittäjiin. Vakka-Suomessa on 3100 yritystä, johon ei ole laskettu pienimpiä yrityksiä sekä yrityksiä, joilla on pääpiste muualla.
– Jos jokainen voisi palkata yhden työtekijän, se olisi 3100 työpaikkaa, Heinonen muistutti.
Esko Valtaojan tavoin Heinonen korosti uusien innovaatioiden sekä uskalluksen osuutta. Kaupungin tehtävänä on hoitaa olosuhteet kuntoon, jotta yritysten on mahdollista kasvaa ja kehittyä.
Palveluyrittäjien puheenvuoron foorumissa piti yrittäjä ja Uudenkaupungin yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Marika Vainio . Hän muistutti paikallisten yritysten roolista pienessä kaupungissa.
– Yritykset käyttävät paikallisia palveluita ja tukevat yhteisöä, kuten seuroja ja koululuokkia.
Vainio muistutti, että nettikaupasta tilaaminen ei ole ympäristöteko.
– Kivijalkakauppa ei ole verkkokaupan sovituskoppi.
Vainio peräänkuulutti positiivista ajattelua ja oman kaupungin yritysten suosimista. Kaupungilta hän toivoi rakentavaa vuoropuhelua.
– Kaupunkia tulisi markkinoida omille asukkailleen ja lähistöllä asuville ostopaikkana ja palvelujen tarjoajana, Vainio muistutti oman paikkakunnan elävänä pitämisestä.
