Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli teki keskiviikkona aloitteen Pyhärannan seurakunnan liittämisestä Uudenkaupungin seurakuntaan ensi vuoden alusta lähtien. Aikataulu on nopea, koska seurakunnan taloudellisen tilanteen takia liitoksen tarve on akuutti, näin tuomiokapituli linjaa.
Pyhärannan liitosprosessi eriytetään Kustavin, Taivassalon ja Vehmaan seurakuntien mahdollisesta liitosprosesseista. Muiden seurakuntien osalta asian käsittely jatkuu syksyllä.
Tuomiokapituli on seurannut jo pitkään Pyhärannan seurakunnan tilannetta. Pyhärannan seurakunnan kirkkoneuvosto päätti vuonna 2022, että vuonna 2023 käynnistetään seurakuntajaon muutosneuvottelut lähiseurakuntien kanssa, mutta asia ei edennyt.
Tuomiokapituli teki helmikuussa 2024 aloitteen Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Vehmaan seurakuntien liittämiseksi Uudenkaupungin seurakuntaan. Eri vaihtoehtojen pohjalta selvittäjä esitti Pyhärannan seurakunnan liittämistä Uudenkaupungin seurakuntaan.
Aloitetta seuranneissa työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa pidetyissä työskentelyissä seurakunnat toivoivat lisäaikaa keskustelulle, ja mahdollisuutta löytää ratkaisuja tilanteeseen itse. Rakennemuutosta koordinoiva ohjausryhmä päätti kevään kestäneen työskentelynsä toukokuussa. Yhteistä tahtotilaa seurakuntaliitoksista ei syntynyt.
Pyhärannan seurakunnassa pidettiin ylimääräinen hallinnon ja talouden tarkastus tänä keväänä tuomiokapitulin lakimiesasessorin johdolla. Tarkastuksen raportista käy ilmi, että seurakuntaliitoksen tarve on akuutti.
Ongelmat Pyhärannan seurakunnassa liittyvät resurssien vähyyteen ja vakaviin ongelmien toimielinten toiminnassa. Seurakunnan toiminta on supistettu minimiin, eikä vastaa seurakunnan toiminnalta yleisesti edellytettävää tasoa. Tuomiokapitulin mukaan vaikeassa tilanteessa seurakunnan viisihenkinen henkilöstö on tehnyt voitavansa, esimerkiksi vt. kirkkoherra on hoitanut myös talouspäällikön tehtäviä. Henkilöstö on kuormittunutta. Myös hautatoimen järjestämisessä on vakavia puutteita.
Seurakunnan talous ei tällä hetkellä tai tulevaisuudessakaan pysty kattamaan välttämättömiä henkilöstökuluja, kuten talouspäällikön ja kanttorin palkkaamista, joista kanttorin virka on lakisääteinen.
Se, että Pyhärannan seurakunnalla ei tällä hetkellä pitkäaikaista velkaa, perustuu henkilöstövähennyksiin ja olemassa olevan henkilöstön osa-aikaistamisiin vuosina 2022–2024 sekä satunnaisiin tuloihin. Investointeja ei ole tehty ja kiinteistöihin liittyy huomattava korjausvelka. Seurakunnalla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia toteuttaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kirkon peruskorjausta eikä seurakuntakodin välttämätöntä remonttia.
Tuomiokapitulilla on velvollisuus valvoa, että seurakuntien henkilöstön työsuojelutilanne on asianmukaisella tasolla. Lisäksi valvontavastuuseen kuuluvat seurakuntien riittävällä tasolla oleva toiminta sekä kulttuuriperintökohteista kuten kirkoista huolehtiminen.
Pyhärannan ja muiden alkuperäiseen liitosaloitteeseen kuuluvien seurakuntien yhteinen työskentely ei ole tuottanut ratkaisua, jonka voitaisiin katsoa auttavan Pyhärannan seurakunnan tilannetta. Seurakunnalla on ollut mahdollisuus tehdä liitosaloite myös muiden kuin aloitteessa olevien seurakuntien kanssa, mutta aloitetta ei ole tehty.
Tuomiokapitulista todetaan, että kokonaisuutena arvioiden Pyhärannan seurakunnan nykytila on kirkkolain, kirkkojärjestyksen, työturvallisuuslain ja hautaustoimilain vastainen, eikä seurakunta pysty muutoinkaan täyttämään itsenäisen seurakunnan toiminnalle ja hallinnolle asetettavia vaatimuksia. Seurakunnan itsenäiselle toiminnalle ole enää edellytyksiä.
Pyhärannan ja Uudenkaupungin seurakunnilta pyydetään lausunnot liitoksesta 28. elokuuta mennessä. Tuomiokapituli käsittelee asiaa 4. syyskuuta.
