Luen näköongelmien vuoksi uutisia pääosin netistä, Turun Sanomista ja Uudenkaupungin Sanomista enkä ole merkinnyt muistiin, kuka kulloinkin on sanonut jotain. Maininta venäläisen sotilaan tallaamisesta tai astumisesta oli useampaan kertaan, olivatko sitten useammat uutisoijat kerranneet kerran esitettyä lausumaa. Asiantuntijoita ja ”asiantuntijoita” on todella joka lähtöön, joten sieltä voi hakea omaa kantaansa vastaavan. Lähihistorian faktaa kuitenkin on, että Venäjä hyökkäsi suvereenin Ukrainan tasavallan kimppuun vallaten ensin Krimin niemimaan 2014, sitten Ukrainan itäisiä alueita ja 2022 aloitti ”erikoisoperaation”, joka jatkuu vieläkin ja kohdistuu häikäilemättä myös siviilikohteisiin.
Minun kirjoitukseni 28.6. perustuu historiaan ja omiin ajatuksiini. Kuinkahan monta hyökkäystä Venäjältä on tullut? Suomen ollessa Ruotsin maakunta rauha solmittiin viisi kertaa ja 1809 Suomesta tuli Venäjän suuriruhtinaskunta Haminan rauhassa. Alku näytti lupaavalta, tästä muistona on Aleksanteri II:n patsas Helsingin Senaatintorilla. Venäjällä tätä rauhaa sanottiin hyväksi jatkoksi Pietari Suuren saavutuksille. Tähän presidentti Putinkin viittasi ja ilmaisi halunsa vastaavaan. Sitten tuli venäläistämisen kausi ja 1917 Suomi julistautui itsenäiseksi. Venäjä hyväksyi julistuksen 1918, mutta säilytti varuskunnat ja tuki punaisia. Vapaussodan jälkeen rajat hyväksyttiin 1920 Tarton rauhassa. Itsenäisyys säilyi.
Venäjä ehdotti aluevaihtoja Leningradin turvaamiseksi 1939 ja kun ratkaisua ei syntynyt, se aloitti sodan lavastamalla Mainilan laukaukset. Suomi taisteli yksin 105 päivää, minkä jälkeen solmittiin Moskovan rauha alueluovutuksineen 1940.
Jatkosota alkoi 1941. Suomi ei ollut elintarvikkeiden suhteen omavarainen, Venäjän suhteet olivat kireät, Saksa oli vallannut Tanskan ja Norjan, joten Itämeri oli suljettu. Suomen oli pelattava yhteen Saksan kanssa saadakseen elintarvikkeita ja joutui sallimaan saksalaisten joukkojen operoinnin Suomesta. Olosuhteitten pakosta siihen liittyi myös sotilaallista toimintaa, mutta koko ajan korostettiin, ettei sotilasliittoa ole. Sota Venäjää vastaan päättyi syksyllä 1944 Moskovan rauhaan, johon liittyi alueluovutuksia ja huomattavia vaatimuksia saksalaisten joukkojen poistamiseksi Suomesta, miinanraivaukset Suomenlahdelta sekä mittavat sotakorvaukset.
Minun mielipiteeni Natoon liittymisestä on selvä. Jos Suomi on hyökkäyksen kohteena, se ei saa jäädä yksin, kuten Talvisodassa kävi. NATO on puolustusliitto, joka on perustettu Neuvostoliiton muodostaman uhan vuoksi. NATOn rahoitusvaatimus oli aikaisemmin 2 prosenttia BKT:stä. Nyt se on nostettu 3,5 + 1,5 prosenttiin USA:n vaatiessa, että Euroopan NATO-maat pystyvät vastaamaan Euroopan ongelmista. Sillä pitää pystyä varmistamaan varautuminen nykyaikaiseen sodankäyntiin materiaaleineen ja strategioineen. Muutos ei tapahdu hetkessä, joten se pitää käynnistää heti. Suomessa rahoitus toteutetaan kulukarsinnalla ja verotusta nostamalla, ei lainarahalla. Suhteitten normalisointi Venäjään on EU:n asia.
Tapani Caselius