– Esimerkiksi aika monta leikkikenttää olisi jäänyt rakentamatta ilman Leader-rahoitusta, toiminnanjohtaja Ulla Kallio Leader Ravakasta toteaa.
Nyt maaseudun rahoituksen tulevaisuus on vaakalaudalla. Euroopan komission seuraavan kauden budjettiesityksessä Leader-rahoitus siirtyisi vuonna 2028 osaksi monirahoitusjärjestelmää, jossa olisivat maataloustuet, maaseudun kehittäminen, kalatalous ja aluekehittämisen rahoitus.
Kallio kertoo, että Leader-rahoitus on ollut uhattuna aiemminkin, mutta tämä muutos olisi merkittävä.
– Maatalouskomissaari Christophe Hansenin mukaan Leader säilyy , mutta ongelmaksi voi muodostua se, että jokainen jäsenmaa saa päättää Leader-rahoituksen osuuden. Se on nyt viisi prosenttia ja sen osuus siis saattaisi pienentyä.
– Kun mietitään, miten paljon Leader-rahoituksella on saatu aikaan, sen menettäminen merkitsisi iso muutosta maaseudun elinvoimaan ja huoltovarmuuteen.
Pahimmillaan kylät hiljenisivät ja kylätalot rapistuisivat, kun kyläyhdistykset eivät saisi enää Leader-rahoitusta nykyiseen malliin. Kylätalot ovat yllättävänkin tärkeitä kylille.
– Kyläyhdityksiä on tarkoitus aktivoida miettimään, mitä ne voisivat tehdä erilaisissa kriisitilanteissa ja miten voisivat paremmin varautua niihin. Kylätaloista voisi tulla infopisteitä, Kallio avaa.
Pitkällä aikavälillä kylien hiljeneminen merkitsisi vielä suurempaa muutosta. Hän pelkää, ettei maatiloille löytyisi tulijoita jatkamaan viljelyä, jos kylillä ei olisi enää minkäänlaista elämää. Se olisi Suomen huoltovarmuuden kannalta vakava tilanne.
Leader-rahoitus on ollut erittäin merkittävä monessa hankkeessa. Jos esimerkiksi kunnalla ei ole ollut varaa rakentaa kylälle leikkikenttää, Leader-rahoituksella ja kyläyhdistyksen talkoilla leikkikenttä on saatu tehtyä.
– Onhan se kunnan kannalta täysin eri asia, kun leikkikentän rahoitusosuus on vain 20 prosenttia kuin että kunnan pitäisi maksaa kustannukset sataprosenttisesti, Kallio vertaa.
Leader Ravakan hankkeina on rakennettu esimerkiksi Pyhämaahan Telakkarannan huoltorakennus. Puhdas Mannervesi -hankkeelle on Leader-rahoituksella suunniteltu vesistön kunnostamista.
– Laitilassa on kunnostettu vanhaa Leinmäen koulua. Kyläyhdistys osti koulun ja Leader-rahoituksella kunnostettiin koulun katto ja lämmitysjärjestelmä.
Kallio muistuttaa, että tällaisiin hankkeisiin kunnilta ei olisi saatu rahoitusta.
Vaikka EU:n kaavailemasta monirahoitusjärjestelmästä Leader-hankkeet voisivat yhä saada rahoitusta, on Kallion mielestä selvää, että nykytasolla rahoitus ei sitten enää olisi.
– Rahoitus kilpailisi esimerkiksi maatalouden tukien kanssa.
Kallio muistuttaa, että kyse on kuitenkin vasta ohjelmakaudesta 2028–2034 ja että ratkaisua ei ole vielä tehty.
– Tämä on meille kuitenkin todella tärkeä asia, ja siksi siihen pitää vaikuttaa nyt.
Leader Ravakalla on ollut kuluvalla kaudella hyvä rahoituspohja. Kallio kertoo, että viimeisen 2,5 vuoden aikana Leader Ravakka on pystynyt käynnistämään yli 200 hanketta.
– Siinä on mukana kuitenkin hyvinkin pieniä hankkeita. Olemme tukeneet aloittavia yrityksiä tai olleet tukemassa yritysten kehittämistä pienillä, 1000–7500 euron summilla.
Yritysten kannalta Leader-rahoitus on ollut kuitenkin tärkeää.
– Yritykset ovat voineet koeponnistaa jotain ideaa. Onhan se parempi, että voi kokeilla kuin että puolen vuoden päästä yritys lopettaisi toimintansa.
Vuosille 2026–2027 Leader-rahoituksen kehys on pienempi. Kallio arveleekin, että ensi vuonna Leader Ravakka joutuu tekemään myös hylkäämispäätöksiä.
– Valintakriteerit pisteytetään ja sen perusteella päätetään hankerahoituksista.
Hänen mielestään esimerkiksi Vakka-Suomen matkailua voitaisiin enemmänkin kehittää Leader-hankkeilla.
