Ensimmäinen Suomea varten painettu kirja oli vuodelta 1488 latinankielinen Missale Aboense, Turun messukirja. Sen alkuun oli liitetty Turun hiippakunnan pyhimyskalenteri, jossa kahden naispyhimyksen muistopäivät olivat lähekkäin, Maria Magdalenan 22. heinäkuuta ja Christina Neitsyen 24. heinäkuuta. Herätti huomiota, että yhden viikon aikana vietettiin kirkossa kaksi messua näiden jo alkukristillisen ajan kunnioittamien naisten kunniaksi.
Vuonna 1706 samalle viikolle tuli kolmas naispyhimys, kun Margareta Antiokialaisen alun perin heinäkuun 13. päivä ollut muistopäivä siirrettiin heinäkuun 20. päivään. Koska Margaretan historiallisuus myöhemmin kyseenalaistettiin, hänet poistettiin katolisen kirkon pyhimyskalenterista 1960-luvulla. Muut naisten nimet lisättiin kalenteriin aikojen saatossa vähitellen. Sitten huomattiin, että seitsemänä päivänä naiset ovat nimipäivän viettäjinä.
Naistenviikon ensimmäiset naiset olivat katolisia pyhimyksiä. Heistä kahden kuvat löydämme yhdestä Uudenkaupungin alueen kirkosta, Kalannista. Tosin lähiseudulla Vehmaalla koko pitäjän pyhäkkö on nimetty Pyhän Margareetan kirkoksi.
Kalannin kirkon urkuparvelta näkee neljännen holvivälin maalauksia. Parvella eteläseinässä ikkunan vasemmalla puolella on kuva Magdalan Mariasta, joka on peittänyt hiuksensa. Magdalan Marian vasemmassa kädessä on kannellinen voidepurkki, hänen attribuuttinsa eli tunnusmerkkinsä taiteessa.
Kalannin Magdalan Maria on pääsiäisaamuna menossa voidepurkki tai öljypullo kädessään voitelemaan Jeesuksen ruumiin. Maria oli ollut läsnä, kun Jeesus ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin. Saavuttuaan Jeesuksen haudalle Magdalan Maria pääsikin ruumiinvoitelun sijaan ensimmäisten joukossa todistamaan tyhjän haudan ihmeen ja näkemään kuolleista nousseen Herran.
Raamatun mukaan Jeesus oli ajanut ulos Mariasta seitsemän pahaa henkeä ja parantanut tämän. Läntisessä perinteessä Magdalan Maria on usein yhdistetty virheellisestikin Matteuksen evankeliumin kertomaan syntiseen naiseen, joka fariseuksen talossa voiteli Jeesuksen jalat. Näkemys, että Magdalan Maria olisi juuri raamatunkertomuksen syntinen nainen, ei kuitenkaan pohjaudu evankeliumeihin.
Saman aiheen Jeesus ja syntinen nainen R.W. Ekman maalasi Uudenkaupungin uuden kirkon kolmiosaisen alttarimaalauksen vasempaan osaan. Tapahtumasta kertoo muunnelmana myös Kantelettaren runo Mataleenan vesimatka, jonka puolestaan Albert Edelfelt on kuvannut maalaukseensa Kristus ja Mataleena.
Toinen Kalannin kirkossa olevista naistenviikon pyhimyksistä on pyhä Margareta, jonka kuva on kuoriseinässä ikkunasta vasemmalla. Margaretalla on vasemmassa kädessään ristisauva, ja hän polkee jalkoihinsa lohikäärmeen.
Pyhimyslegendan mukaan kristityksi kääntynyt Margareta joutui lohikäärmeen hahmon ottaneen paholaisen nielaisemaksi. Kun Margareta teki pedon sisällä ristinmerkin, lohikäärmeen vatsa levähti auki ja Margareta pelastui. Siksi hänen attribuuttinsa ovat ristisauva ja lohikäärme.
Tänään on Magdalan Marian muistopäivä ja Matleenan ja Leenan nimipäivä. Naisten ajateltiin olevan kovia itkemään, ja siksi naistenviikko ei mene vesittä. Peltotöiden keskellä ikävät sadepäivät laitettiin kunkin nimipäivän viettäjän syyksi. Sadepäivänä tänään sanottaisiin: ”Mataleena itköö mielellään.”
Marja Tanhuanpää
Kulttuuriperinnön tutkija, joka tekee seurakunnissa arvoesineistön inventointia