Rippikouluun ja -leirille kannattaa ehdottomasti mennä, koska siellä saa kokemuksia, tutustuu uusiin ihmisiin ja saa niin paljon hyviä muistoja. Tätä mieltä ovat uusikaupunkilaiset ystävykset ja koripallon joukkuekaverit Robin Hukka , Eero Saaristo , Väinö Ruonakoski ja Lassi Valtonen .
– Rippikoulu oli tosi hyvä kokemus. Tosin olisin halunnut meririparille, mutta nämä muut eivät lähteneet, joten en mennyt minäkään, sanoo Valtonen.
Hukan mielestä leiriläisten keskuudessa oli hyvä yhteishenki ja sekä isoset että seurakunnan työntekijät olivat mukavia.
– Saimme paljon hyviä muistoja, Ruonakoski lisää.
Poikien rippileiri kesti kuusi päivää ja sitä ennen he suorittivat erilaisia rippikouluun liittyviä tehtäviä ja osallistuivat yhdelle kurssipäivälle seurakuntakeskukseen. He pääsivät tänä kesänä ripille ja konfirmaatiota juhlittiin sunnuntaina 6. heinäkuuta.
– Söimme leirillä viisi kertaa päivässä eli välipaloja ja lounaita kyllä riitti. Myös ohjelmaa ja vapaa-aikaa oli sopivassa suhteessa, Valtonen pohtii.
– Lisäksi lauloimme paljon, teimme piirileikkejä, osallistuimme ehtoolliseen, Ruonakoski jatkaa.
– Saunominen ja uiminen oli myös mukavaa, Hukka ja Saaristo pohtivat.
– Ja iltahetkissä oli leikkejä ja isosten sketsejä, ne olivat hauskoja, Valtonen vielä lisää.
Ainakin Valtonen, Saaristo ja Ruonakoski aikovat osallistua leireille myös ensi vuonna, mutta seurakunnan kouluttamina isosina. Hukka myöntää olevansa on varovaisen kiinnostunut, mutta ei ole tehnyt päätöstään vielä.
– Ymmärrän uskontoa ja sen merkitystä ihan eri tavalla leirin jälkeen. Jotenkin aihe avautui paremmin kuin koulun uskontotunneilla, Valtonen pohtii.
– Ehdottomasti osaan ja tiedän leirin jälkeen enemmän kristinuskosta, Hukka lisää.
Pojat ovat yhtä mieltä siitä, että rippikoulun huikein kokemus oli juuri rippileiri. Tosin omat rippijuhlatkin vieraineen, herkkuineen ja lahjoineen olivat mukava kokemus, mutta ei se pääasia. Rippiristien ja rahan lisäksi lahjaksi tuli monenlaista muutakin. Nousiko jokin lahjoista yli muiden?
– Sain lahjaksi hienon rannekellon, joka on nyt kaiverrutettavana. Siitä oli puhetta aiemmin, mutta olin unohtanut sen jo, joten se tuli hienona yllätyksenä. Tosin rippiristinikin on hieno, mutta pakettien sekaantumisen takia sain omani vasta hieman myöhemmin, Valtonen paljastaa.
– Vietän toiset rippijuhlat vielä elokuussa äidin luona, joten juhlin kahteen kertaan. Minulle tärkein lahja oli rippiristi, jonka kävin valitsemassa kummitätini kanssa, Ruonakoski kertoo.
– Rippiristi on tärkeä, mutta hienoin lahjani oli kyllä kummisedältäni tullut lippis, jossa on koripalloilija Lauri Markkasen nimikirjoitus, Saaristo huomauttaa.
– Minulle tärkeintä oli se, että sain rippiristin. Se on todella hieno, Hukka luonnehtii.
Uudenkaupungin seurakunnan omistama Haukharjan leirikeskus sopi poikien mielestä mainiosti rippileirin pitopaikaksi. Se oli sopivan siisti, ruoka oli hyvää ja nukkumapaikat soveltuivat hyvin tarkoitukseensa.
– Suosittelemme leiriä kaikille nuorille, he summaavat.
