Yaran Uudenkaupungin tehtaanjohtajana aloitti kesäkuun alussa Lauri Heimala. Hän siirtyi tehtävään, koska aiemmin tehtaanjohtajana toiminut Teija Kankaanpää jäi eläkkeelle. Runsaan kuukauden aikana Heimala on tutustunut tehtaan eri toimintoihin sekä tavannut uusia ihmisiä.
– Olen kyllä käynyt ennen nykyistä tehtävääni Uudessakaupungissa, koska olen aiemmassa tehtävässäni myynyt tehtaan tuotteita Baltiassa. Tunsin myös Uudenkaupungin yksikön ihmisiä etukäteen, joten en tullut täysin ummikkona paikalle, Heimala kertoo.
Heimala on työskennellyt Yaralla kymmenisen vuotta, joista viimeiset viisi hän on toiminut Yaran Baltian kaupallisena johtajana. Koulutukseltaan hän on Helsingin yliopistosta valmistunut maa- ja metsätaloustieteiden maisteri.
Lisäksi hän valmistuu syyskuussa brittiläisestä Henley Business Schoolista MBA-tutkintoon. Tutkinto vertautuu suomalaiseen koulutusjärjestelmässä liikkeenjohdon ylempään korkeakoulututkintoon.
– Tehtaanjohtajan paikka oli Yaralla sekä sisäisessä että ulkoisessa haussa. Yaran Uudenkaupungin yksikkö on tuotantomääriltään yksi Yaran suurimpia NPK-tehtaita ja otan uuden tehtävän innoissani vastaan. Näen täällä paljon mahdollisuuksia kehittämiseen ja tulevaisuus näyttää valoisalta, Heimala kuvailee.
Uudenkaupungin Hangonsaaressa sijaitsee Yaran kaksi typpihappotehdasta ja kaksi lannoitetehdasta sekä voimalaitos. Yaran paikallisen yksikön tilauskirjat ovat täynnä. Lannoitetuotanto on jo useamman kesän ajalta myyty hetkessä loppuun ja tälläkin hetkellä loppukesän ja alkusyksyn toimitukset on jo myyty. Tehtaan viime vuoden lannoitteiden tuotantovolyymi oli 1,3 miljoonaa tonnia. Tuotantotaso on jo pitkään pysynyt vakaana.
– Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan muutti maailmaa ja painopisteemme hieman vaihtui. Viemme kuitenkin lannoitteita yhä yli 40 maahan, kuten esimerkiksi Brasiliaan, Tanskaan, Ruotsiin ja Kiinaan, hän kertoo.
Yaran Uudenkaupungin sataman kautta kulkee noin 350 aluslastia vuodessa. Sataman kautta kulkee lannoitteita irtolastitavarana. Lisäksi Rauman kautta viedään Yaran tuotteita konteissa maailmalle. Esimerkiksi Pohjois-Euroopan lannoitemarkkinat ovat viime vuosina kasvaneet aiempaa suurempaan rooliin.
– Lisäksi avomaan kasveille tarkoitettujen vesiliukoisten lannoitteiden kysyntä on kasvussa ja siitä suurin osa myydään Etelä-Amerikkaan ja Aasiaan. Tätä lannoitetta Yara valmistaa ainoastaan Uudenkaupungin tehtailla.
Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan suurin osa Suomen lannoitetuotannon tarvitsemasta ammoniakista tuli Venäjältä. Sodan alettua Yara haki vaihtoehtoisia raaka-ainetoimittajia ja erilaisia logistisia ratkaisuja. Tätä varten tehtaalle rakennettiin viime vuonna muun muassa uusi junavaunujen lastausasema.
Yhtiö on kertonut vähentäneensä venäläisen ammoniakin tuontia noin puoleen aiemmasta ja se lopetti muiden idästä tulevien raaka-aineiden, kuten kaliumsuolan, tuonnin kokonaan.
– Toistaiseksi tuomme vielä raiteiden kautta jonkin verran ammoniakkia Venäjältä, koska kyseessä on huoltovarmuustekijä, Heimala kuvailee.
Heimala on kotoisin Kaakkois-Suomesta, itärajan lähettyviltä. Hän käy siellä yhä viikonloppuisin, koska omistaa sieltä maatilan.
– Vaimoni ja lapseni puolestaan asuvat Helsingissä, mutta minulla on työpäiviä varten Uudenkaupungin keskustassa asunto. Vaimollani on oma työuransa ja meillä on hyvät tukiverkostot, joten arjen pyörittäminen onnistuu myös näin.
Uusikaupunki on yllättänyt Heimalan positiivisesti. Hän on käynyt aiempaa ahkerammin kaupungissa toukokuusta lähtien ja on huomannut, kuinka kaupunki kasvaa kesän tultua.
– Olen tutustunut muun muassa Wintteriin ja kaupungin venesatamaan. Täällä tuntuu olevan paljon palveluita myös lapsiperheille. Tosin pohdin sitä, että riittääkö kaupungissa pelkät hyvät palvelut, koska osa Uudenkaupungin Yaran noin 240 työntekijästä pendelöi tänne suuremmilta paikkakunnilta. Kaupungissa onkin oltava myös aktiivista seuratoimintaa ja yhteisöllistä meininkiä, hän pohtii.
Heimalan mielestä Uudessakaupungissa on hyvät eväät arkeen ja kaupunki on tehnyt oikeansuuntaisia investointeja.
– Kaupungissa on myös useita jatkuvasti kasvavia yrityksiä, esimerkiksi Vahterukseen olen jo tutustunut. Täällä on hyvä ja tiivis yhteistyö alueen suurten yritysten välillä.
Yara on viimevuosina investoinut Uudenkaupungin tehtaaseen monella tavalla. Alueelle on muun muassa tehty uusi raaka-aineiden varasto, uusittu typpihappotehtaan kattila, rakennettu uusi laboratorio ja toimistorakennus, parannettu kulkuyhteyksiä sekä satamalaituria.
Heimala pitää Yaran Uudenkaupungin yksikön tulevaisuutta valoisana. Hän lupaa, että Yara investoi jatkossakin vuosittain toimintoihinsa täällä.
– Investoimme ja uskon, että lannoiteteollisuuden merkitys Suomessa kasvaa. Mutta se ei ehkä tarkoita työntekijämäärän kasvua. Aiomme jatkossa hyödyntää esimerkiksi tekoälyä paremmin kunnossapidossa ja tehtaan eri prosesseissa. Yara on kuitenkin jatkossakin Uudessakaupungissa vakaa toimija ja hyvä työnantaja, hän lupaa.
Heimala sanoo, että Uudenkaupungin tehtaat kasvavat tulevaisuudessa sekä tonneilla että tuotteiden arvolla mitattuna. Hän puhuu myös yrityksen varautumiskysymyksistä muuttuvassa maailmassa. Ensin yrityksiä koettelivat korona ja energiakriisi, sen jälkeen muuttunut maailmantilanne, jonka Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan aiheutti.
– Yritysten on reagoitava nopeasti muuttuvaan maailmaan. Olemme valppaita monen asian suhteen. Yaran ehdoton vahvuus on aito kansainvälisyys, jossa se kykenee laajaa verkostoaan käyttämällä mukautumaan muutoksiin, joita esimerkiksi geopoliittiset jännitteet ovat tuoneet.
Lisää investointejakin Heimala lupaa kaupunkiin, mutta niitä hän ei aio vielä julkistaa, vaan suunnitelmat paljastetaan syksyllä, kun Yaran Uudenkaupungin tehdas juhlistaa syyskuussa 60 vuoden taivaltaan.
Fakta
Yara Suomi
Valmistaa lannoitteita, teollisuuskemikaaleja ja ympäristötuotteita.
Neljä tuotantolaitosta.
Ne sijaitsevat Uudessakaupungissa, Kokkolassa, Nokialla ja Siilinjärvellä.
Siilinjärvellä sijaitsee myös Länsi-Euroopan ainoa fosfaattikaivos.
Vihdissä toimii Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusasema.
Nokian tuotantolaitos valmistaa kierrätyslannoitteita.
Uudenkaupungin tehtaiden päätuotteita ovat lannoitteet ja typpihappo.
Suurin osa Ugin tehtaiden tuotannosta menee vientiin.
Siilinjärven tehtaan tuotannosta suuri osa käytetään kotimaassa.
Yara Suomi työllistää suoraan noin 900 henkeä.
Kokonaisuudessaan työllisyysvaikutus on runsaat 4 500 henkeä.
