Luomuviljelijä Klaus Peurla kävi nelisen vuotta sitten Maskussa biohiilikurssin, jonka kouluttajana oli Maaseudun sivistysliiton kehittämispäällikkö Timo Reko.
– Koin Rekon kurssilla varsinaisen herätyksen. Jo ajaessani Maskusta kotiin mietin, miten voisin valmistaa itse biohiiltä. Olen aiemmin keittänyt tervaa, niin samat välineet toimivat tässäkin.
Peurla ihmettelee, miksi useammat viljelijät ja kotipuutarhurit eivät ole kiinnostuneet biohiilestä. Sen käytön ansiot ovat kuitenkin ilmeiset.
– Neljä vuotta sitten biohiilestä löytyi googlettamalla tietoa vain pari sivua, nyt sivuja on parituhatta. Tietoa on siis saatavilla.
Etelä-Amerikan intiaanit käyttivät hiiltä Amazonin peltomaassa jo 3000 vuotta sitten. Nämä Terra preta eli mustan mullan maat ovat nykyisin kuuluja viljavuudestaan.
Vasta parikymmentä vuotta sitten tutkijat alkoivat selvittää, mikä maista tekee niin viljavia. Nyt tiedetään, että biohiili voisi auttaa meitä myös ilmastokamppailussa. Biohiili luo maaperään pysyvän hiilen nieluvaraston.
Peurla on käyttänyt biohiiltä viljelyssä jo neljän vuoden ajan ja todennut, miten hyvää se tekee paitsi maaperälle myös kasveille.
– Meillä oli rivi 30 vuotta vanhoja herukkapensaita, joille olin antanut jo kuolemantuomion, kun ne eivät enää jaksaneet tuottaa marjaa. Pari vuotta sitten lisäsin pensaiden juurelle sekoitusta, jossa oli kotitalouskompostia ja biohiiltä. Ne innostuivat tavattomasti kasvamaan. Viime syksynä annoin vielä toisen annoksen seosta. Tänä kesänä pensaat ovat 2,5 metriä korkeita ja täynnä marjoja.
Biohiili syntyy hapettomassa tilassa kovassa kuumuudessa, noin 350–600 asteen lämpötilassa. Mitä korkeampi lämpötila on, sitä parempilaatuista biohiilestä tulee.
Peurla kerää biohiilen polttamista varten käpyjä ja metsänpohjalle kertyvää materiaalia.
– Meillä on hyvät mökkinaapurit. Kun he putsaavat pihaansa, he tuovat meille kottikärryllisen käpyjä ja muuta puuainesta biohiilen tekemistä varten.
Puolikas käpy on yllättävän arvokas. Kun siitä tekee biohiiltä, se pitää sisällään yhden täysimittaisen jalkapallokentän neliömäärän verran jytyä.
Peurla valmistaa itse biohiiltä, sillä kaupassa sen hinta on melko korkea. Hän polttaa biohiiltä 200-litraisessa peltitynnyrissä. Varotoimenpiteenä hänellä on porakaivosta sekä makean veden altaalta johdetut letkut vieressä, jotta jos tuli pääsee karkaamaan, hän saa tulen hallintaan nopeasti.
– 200-litraisessa tynnyrissä syntyy noin 120 litraa hienoa biohiiltä.
Kun biohiili on jäähdytetty, sen voi ”ladata” eli valmistella viljelykäyttöön. Peurla käyttää lataamiseen luomulannoitenestettä
– Porin Pro Agria on ollut kiinnostunut biohiilen käytöstä viljelyssä ja heidän kanssaan olen tehnyt yhteistyötä. Heiltä sain hyvän vinkin luomulannoitteesta, jota voi sekoittaa nestemäisenä biohiilen kanssa, Peurla kertoo.
Liisa ja Klaus Peurlan tilalla Elkkyisissä on moreenipohjaiset pellot. Biohiilen käyttö sopii maaperään hyvin, mutta Peurlan mukaan biohiiltä voi käyttää myös savipohjaisessa maassa.
– Biohiili on yksi niistä harvoista keksinnöistä, joilla voisimme vielä pelastaa tämän maapallon. Meidän hiilinielu on romahtanut, enää ei voi hyssytellä. Tästä ei selvitä muutoin kuin ottamalla käyttöön menetelmiä, jotka tukevat ympäristön hyvinvointia, Peurla sanoo. Tästä syystä hän on käynyt puhumassa biohiilen käytöstä muun muassa Uudenkaupungin ja Laitilan omakotiyhdistyksen tilaisuudessa.
Biohiilen valmistus ei ole vaikeaa. Peurla arvelee, että kun intiaanit aikoinaan valmistivat ruokansa nuotiolla, hiiltä syntyi ruoanlaiton sivutuotteena. Nyt sitä voi tehdä esimerkiksi järviruokosilpusta, oksasilppurihakkeesta, kuusen ja männyn kävyistä ja puuvaraston pohjalta kerätystä jätesilpusta. Materiaali on siis ilmaista.
– Biohiilen polttoon menee minulla aikaa nelisen tuntia.
Jäähdyttämisen hän aloittaa sulkemalla tynnyrin kahdella peltikannella sekä sammutusliinalla ja valelemalla kylmää vettä tynnyrin kylkeen.
– Näin syntynyttä biohiiltä voi ladata ja käyttää heti seuraavana päivänä.
Peurla sai ”herätyksen” biohiilikurssilla, kun Reko kertoi, että yksi kilo biohiiltä sitoo neljä kiloa hiilidioksidia maapallon loppuun asti.
– Päätin valita biohiilen taisteluaseeksi. Se kamppailee puolestamme ilmastonmuutosta vastaan.
Biohiiltä myös puutarhaan
Biohiili sopii maanparannukseen kaikille kasveille perennoista huonekasveihin. Se parantaa hyödyllisen pieneliöstön elinoloja, maan rakennetta sekä vesi- ja ravinnetaloutta.
Biohiilen lisäys kompostoinnissa tehostaa maatumisaikaa parantaen samalla kompostimullan laatua.
Biohiili tasapainottaa maaperän ph-lukua ja sitoo haitta-aineita, kuten kasvinsuojeluaineita ja raskasmetalleja.
Biohiili voi toimia myös suodattimena esimerkiksi hulevesikohteissa ja vaikkapa laskuojan suulla. Se parantaa veden laatua ja pidättää vettä viisi kertaa oma massansa verran.
Etelä-Amerikan intiaanien Terra preta -maat ovat kuuluisia viljavuudestaan. Tuhansia vuosia vanha hiili on niissä yhä edelleen olemassa.
Lähde: Hyötykasviyhdistys
