Rentous ruokkii taidetta – Hannele Salmela ei suunnittele, vaan luottaa luovuuteen

0
Tyttö-hahmo toistuu usein Hannele Salmelan maalauksissa. Maassa hylätty linnunpesä, jonka Salmela löysi Lasamäestä.

Hannele Salmela on tuttu vieras Runonkulman galleriassa. Tällä viikolla avautui hänen neljäs näyttelynsä Yliselläkadulla sijaitsevassa galleriassa.

Keväällä Salmelan tauluja oli esillä Teijon Masuunissa yhdessä neljän muun uusikaupunkilaisnaisen kanssa. Suuri osa näyttelyn tauluista matkasi nyt Runonkulman galleriaan.

– Lisäksi tein muutaman uuden työn lisukkeeksi, Salmela kertoo.

Salmela alkoi piirtää ja maalata aktiivisesti noin 25 vuotta sitten. Hänen tauluissaan toistuu usein kaksi teemaa.

– Tyttöjä ja lintuja. Ja abstrakteja juttuja, Salmela kuvailee.

Salmela ei osaa selittää, miksi tyttöhahmo toistuu niin usein hänen maalauksissaan.

– Jostain syystä aina tulee se tyttö. En suunnittele, vaan pyrin rentoutuneeseen tilaan.

Suorittaminen johtaa Salmelan mukaan vain epäonnistumiseen ja rumuuteen, kun kauneus syntyy luovasti. Salmela on pohtinut Saku Tuomisen Hetkinen -kirjan innoittamana maagisia hetkiä.

– Miksi jokin hetki on maaginen, mistä se johtuu, Salmela kysyy.

Maagista hetkeä ei voi suorittaa tai tilata etukäteen. Salmelan mukaan kaikki ihmiset ovat luovia, mutta osa antaa luovuudelleen enemmän tilaa ja aikaa. Samalla tavalla taidenäyttelyssä voi pysähtyä yhden maalauksen eteen ja kenties vielä palata uudelleen sen äärelle.

Salmela on tuonut maalausten lisäksi näyttelytilaan rekvisiittaa. Hyppynarulla hyppivän tytön maalauksen alla on narun pätkä. Eräässä taulussa on syksyn lehtiä ja ne ovat ikään kuin varisseet lattialle saakka.

Nyt näen sen, minkä lapsi kerran näki -maalauksessa on linnunpesä ja maassa ihan oikea hylätty linnunpesä, jonka Salmela löysi kerran Lasamäestä.

Salmela käyttää teoksissaan sekatekniikkaa, jossa yhdistyvät muun muassa akryylivärit ja muste, mutta myös erilaista muuta materiaalia. Hän on esimerkiksi ”väripläjäysten” päälle sijoittanut hahmoja muista teoksista.

Seinällä on myös kaksi kollaasia, jotka eroavat muista tauluista. Toisessa on abstrakteja pikkumaalauksia, joista voi erottaa esimerkiksi taloja tai portaita.

– Jokainen voi nähdä niissä, mitä haluaa.

Toisessa on tuttuja tyttöjä ja lintuja. Salmela muistuttaa, että olemme yhtä luonnon kanssa, joten tytöt ja linnut voivat helposti esiintyä yhdessä.

Tytölle ei kuitenkaan ole esikuvaa.

– En halua jäljitellä, vaan haluan saada flow-tilan.

Hannele Salmelan Minä olen se lintu -näyttely on esillä Runonkulman galleriassa ainakin 20.9. saakka.