Suomessa on loppukesällä tapahtunut uimarannoilla useita hukkumisia ja läheltä piti -tilanteita. Tapaukset ovat herättäneet keskustelua lasten ja nuorten uimataidosta.
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) viimeisimmän vuonna 2022 tehdyn kansallisen uimataitotutkimuksen mukaan maan kuudesluokkalaisista uimataitoisia on vain 55 prosenttia.
Uudenkaupungin liikuntapalvelujen liikunnanohjaajat Maria Rostedt ja Ronja Kantola kertovat, ettei kaupungilla ole pitkän ajan tilastoja koululaisten uimataidosta ja niiden kehityksestä. Kokemuksien perusteella uimataito on koululaisilla hyvin vaihteleva.
– Perinteisesti se menee vähän niin, että mitä lähempänä merta ja järviä asutaan, sen parempi uimataito on ja päinvastoin. Uudenkaupungin kouluissa on monia luokkia, joissa uimataito on oppilailla hyvää ja sitten on taas niitä, joissa on tosi paljon uimataidottomia, Rostedt kertoo.
Jokaisen lukuvuoden alussa uimaan tuleville alakoulun luokille tehdään uimataitotesti, johon on kuulunut uimahyppy sekä 25 metrin uinti. Liikunnanohjaajat kirjaavat ylös jokaisen testikerran tuloksen, mutta varsinaista taulukointia ei kaupungin järjestelmiin ole tehty.
– Olemme nyt tekemässä käyttöömme seurantataulukkoa nähdäksemme, millä tasolla uimataito on luokittain. Silloin voimme seurata paremmin koululaisten uimataidon kehitystä ja uimataidottomien oppilaiden kokonaismäärää vuosittain, Rostedt paljastaa.
Viime talvena Wintteriin muuton yhteydessä liikuntapalvelut alkoi päivittämään koulujen uimaopetuksen runkoa vastaamaan paremmin valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja SUH:in tämänhetkisiä suosituksia. Suunnitelma määrittää eri luokka-asteille tavoitteet, mitä tietyn ikäisen lapsen tulisi vedessä osata.
SUH aikoo päivittää omia suosituksiaan uimaopetukseen syksyn aikana, joten Uudessakaupungissa tullaan vielä seuraamaan ja tarvittaessa päivittämään omaa uimaopetuksen runkoa.
– Meillä on tällä hetkellä olemassa luokka-asteille oma tavoite. Jokaiselle uintikerralle meillä on selvä runko olemassa, mitä haluamme opettaa ja käydä läpi, Rostedt selvittää.
Uudessakaupungissa tarjotaan kaikille kouluille kuusi luokkakohtaista uintikertaa lukuvuoden aikana. Lopulta se on koulun ja luokan oma vastuu, käyttääkö kaikki kuusi kertaa.
Liikunnanohjaajien toiveena olisi, että jokainen koulu käyttäisi heille tarjotut kerrat, koska kuusi uintikertaa lukuvuoden aikana on kuitenkin pieni määrä.
– Jotkut koulut ovat tosi aktiivisia ja kysyvät ylimääräisiä vuoroja esimerkiksi tukiopetusvuoroja. Esikoululaisille on oma nelipäiväinen uimakoulu, liikunnanohjaajat lisäävät.
Haasteita ohjaajien näkökulmasta opetukseen tuo etenkin suuret luokkakoot, jolloin yksilöllistä opetusta on vaikeampi antaa. Koululaisten vaihteleva uimataso aiheuttaa luonnollisesti kovan työmäärän uimaopettajille.
– Toivotaan toki, että meillä olisi enemmän resursseja ja mahdollisuuksia antaa sitä yksilöllistä opetusta. Kuten uimatutkimus kertoo, tällä hetkellä tilanne on fifty-fifty, osaako nuori uida, Rostedt huomauttaa.
Rostedt ja Kantola peräänkuuluttavat myös perheen roolia lasten ja nuorten uimataidossa. Helposti vesi voi olla vieras käsite ja uiminen tai hyppääminen aiheuttaa pelkoa.
Siksi he rohkaisisivat vanhempia viemään lapsia valvotusti esimerkiksi uimarannoille, uimahalleihin tai maauimaloihin, jotta vesi elementtinä tulee tutuksi ja lapset kokevat olonsa mukavaksi vedessä.
– Vastuu ei ole ainoastaan meillä uimaopettajilla tai kouluilla lasten uimaopetuksessa, Kantola ilmoittaa.
Kaupungin kesäuimakoulut olivat suosittuja
Kaupunki järjesti kesäuimakouluja tänä vuonna Wintterissä alkukesällä. Ohjaajien mukaan uimakouluissa oli mukana kokonaisuudessaan noin 50 lasta.
– Osa ryhmistä täyttyi heti ja osaan jäi muutamia vapaita paikkoja. Etenkin alkeisryhmään olisi enemmän ollut kysyntää, Rostedt kertoo.
Uimakouluryhmät oli jaettu lasten uimataitojen mukaan. Esimerkiksi alkeisryhmä oli tarkoitettu uimataidottomille, alkeispienryhmä vedenpelkoisille tai muille erityistä tukea tarvitseville ja suoritusryhmä jo yhtäjaksoisesti 25 metriä osaaville lapsille.
– Hyvin vaihteleva oli uimataito lapsilla, sillä joillekin juuri vesi ei ollut kovin tuttu käsite entuudestaan ja osalla oli sitten olemassa jonkinlainen pohjataito. Tärkeintä silti oli hyvä meno ja iloiset ilmeet lapsilla, Kantola sanoo.
Kaupunki järjestää Wintterissä myös maahanmuuttajataustaisille uimakouluja, joita ohjaa Susanna Aulin-Uusikartano.
