Syyskuun alusta Crusell-viikon festivaalijohtajana aloittanut Janne Palkisto haluaa lisätä Crusellin tunnettavuutta. Onhan Crusell ollut sentään Suomen tunnetuin säveltäjä maailmalla ennen Sibeliusta.
– Crusell näkyy Uudessakaupungissa Crusell-viikolla hyvin, mutta Crusell voisi näkyä kaupungissa myös ympäri vuoden, hän sanoo.
Tätä hän aikoo kaikin keinoin edistää.
Palkisto on jo hahmotellut uusia tapahtumia kaupunkiin.
Bernhard Henrik Crusell syntyi Uudessakaupungissa 15. lokakuuta 1775. Tätä aiotaan juhlistaa ensimmäistä kertaa Uudessakaupungissa tänä syksynä.
Palkisto on kirjoittanut Crusellista elämäkertateoksen, jota esitellään Uudenkaupungin kirjastossa Crusellin syntymäpäivänä 15. lokakuuta. Lisäksi Uuden kirkon iltahartaudessa esiintyy Laivaston soittokunta .
Myös Crusellin kotitalon paikalla järjestetään pieni juhlatilaisuus.
Toinen uusi tapahtuma sijoittuu keväälle, 15. toukokuuta. Crusell-viikko rakentaa Sofian nimipäivän yhteyteen tapahtuman, joka aloittaa samalla Crusell-viikon markkinoinnin.
– Crusellin vaimon nimi oli Anna Sofia ja tytär oli Sofia.
Tapahtuma liittyy Crusell-viikon tänä kesänä aloittamaan teemaan nostaa naissäveltäjiä esiin.
– Klassisesta musiikista on puolet suljettu pois, jos naissäveltäjiä ei tuoda esiin, Palkisto perustelee.
Myös Crusell-viikolle aiotaan lisätä uusia, pieniä tapahtumia. Palkisto uskoo, että pienet konsertit houkuttelevat uutta yleisöä.
– Esimerkiksi Päivän puhallukset torilla ovat olleet aivan parhaita tapahtumia.
Hän korostaa, ettei festivaali aio missään nimessä luopua pitkistä, korkeatasoisista konserteista, mutta niiden rinnalle sopivat myös uudet, pienimuotoisemmat konsertit.
– Olisi mukava rakentaa kotikonsertteja, kun vain sopivia tiloja löytyisi. Yleisöä niihin ei paljon mahtuisi, mutta niillä voisi silti olla merkitystä uuden yleisön tavoittamisessa.
Hienoja tiloja konserttien järjestämiseen Uudessakaupungissa on Palkiston mielestä paljonkin. Kirkkojen lisäksi hän mieltyi tänä kesänä monitoimijatalo Wintterin Rauha-saliin. Ikkunasta avautuva näkymä puutalokaupunkiin on hänestä konserteille sopiva tausta.
Uusikaupunki on Palkiston mielestä muutenkin hyvä miljöö Crusell-viikon kaltaiselle festivaalille.
– Uusikaupunki on sopivan kokoinen kaupunki. Turku tai Tampere olisi liian suuri. Täällä on helppo toimia, kun paikalliset yritykset haluavat tukea tapahtuman järjestämistä, ja ihmiset tuntevat toisensa.
Palkiston tavoitteena on, että Crusell-viikko säilyttää kävijämääränsä vähintään nykyisellä tasolla.
– Vaikka olisihan se hienoa, jos Crusell-viikolla tapahtuisi muutakin, olisi toritapahtumia, puupaatit Pakkahuoneella ja Rauhan symposium. On kuitenkin ymmärrettävää, että kaupunki haluaa tapahtumia olevan läpi kesän.
Crusell-viikon arvoa ei ehkä kuitenkaan aivan täysin ymmärretä.
– Jos Crusell-viikko olisi Uudenkaupungin teatteri, sen näyttämöllä esiintyisivät Meryl Streep ja Harrison Ford . Crusell-viikolla esiintyvät taiteilijat ovat maailman huippuja, hän muistuttaa.
Janne Palkisto
Palkisto on opiskellut Helsingin ja Venetsian yliopistoissa pääaineenaan musiikkitiede, ja väitellyt filosofian tohtoriksi Bernhard Crusellista Turun yliopistossa vuonna 2022.
Radio- ja tv-työn ohella hän on toiminut kolumnistina, työskennellyt musiikkilehti Rondossa, Sibis-lehdessä, Helsingin juhlaviikoilla, Kuhmon Kamarimusiikissa sekä juontanut Tapiola Sinfoniettan, Kymi Sinfoniettan ja erilaisten festivaalien konsertteja. Klarinettia Palkisto soittaa muun muassa Helsinki Metropolitan Orchestrassa.
Palkisto aloitti syyskuun alussa Crusell-viikon festivaalijohtajana ja toiminnanjohtajana.
Hän on vieraillut useasti Crusell-viikolla, ensimmäistä kertaa noin 30 vuotta sitten klarinettikurssilla, sittemmin festivaalin radioselostajana ja luennoitsijana.
Lokakuussa julkaistaan Palkiston kirjoittama elämäkertateos Bernhard Crusell – Suomalainen säveltäjä, joka sivisti Ruotsia (Kustantamo S&S)
Festivaalijohtaja soittaa itsekin klarinettia ja laulaa kotona ooppera-aarioita
Teija Uitto
Crusell-viikon festivaalijohtajaksi nimetty Janne Palkisto tunnetaan Crusell-guruna. Hänen innostuksensa Crusellin musiikkiin lähti Uudestakaupungista.
– Osallistuin 15-vuotiaana ensimmäistä kertaa Crusell-viikon kurssille. Nukuin Seikowin koulun lattialla patjalla, hän muistelee.
Teini-ikäinen klarinetisti tiesi Crusellin, mutta vasta täällä hänelle avautui Crusellin tuotannon laajuus ja hienous.
Teini-iän jälkeen Palkisto on palannut Uuteenkaupunkiin yhä uudestaan, Ylen musiikkitoimittajana selostamaan konsertteja sekä luennoimaan.
– Vuonna 2020 toimin klarinettikilpailun kilpailusihteerinä. Se oli hyvä sukellus Crusell-viikkoon. Kun Crusell-viikko haki uutta toiminnanjohtajaa, mietin, että voisin hakea paikkaa.
Palkiston valinta varmistui kesäkuussa, ja jo tänä kesänä hän vietti koko Crusell-viikon perheineen Uudessakaupungissa. Hän perehtyi festivaaliin, sen yleisöön ja juonsi konsertteja.
Kesällä syntyi haave, että Helsingissä asuva perhe voisi hankkia puutalon Uudenkaupungin keskustasta.
– Puutalot puhuttelevat estetiikan tajuani. Voisi olla 1860-luvun puutalo ja puutarhaa.
Klassinen musiikki kuuluu Palkiston perheen arkeen. Palkisto on soittanut klarinettia 12-vuotiaasta ja on Helsinki Metropolitan Orchestran muusikoita. Myös hänen puolisonsa Csilla Firon soittaa samassa sinfoniaorkesterissa klarinettia.
– Teemme myös yhdessä konsertteja duona. Kotona harjoittelemme niin, että toinen soittaa ja toinen hoitaa lasta.
Perheeseen kuuluu 2,5-vuotias auringonsäde, Rora -tytär.
– Yleensä meillä kotona on kyllä hiljaista. Muusikoiden pitää varjella kuuloaan, hän lisää, vaikka myöntää toisinaan innostuvansa kotona laulamaan ooppera-aarioita.
– Roran lempiooppera on Figaron häät . En kyllä tiedä, kuinka hyvä asia se on kasvatuksellisesti, Palkisto naurahtaa.
Muuten perhe elää kuten lapsiperheet yleensä, ihan tavallista arkea.
– Harrastukseni ovat tylsiä, pidän pyöräilystä ja hiihdosta. Käymme uimassa. Matkustamme mieluummin talvisin Lappiin kuin etelään.
