Seurakuntakeskuksen salista kuuluu iloinen laulu. Vielä lauletaan melko pienen kuoron voimin, mutta toiveissa on, että Lapsikuoro Laine kasvaa suuremmaksi.
Uudenkaupungin seurakunnalla on ollut aikaisemminkin lapsikuoroja ja esimerkiksi Pyhämaassa on toiminut hyvinkin aktiivinen kuoro. Viime vuosina kaupungissa on kuitenkin ollut lapsikuoron kokoinen aukko.
– Halusin perustaa lapsikuoron, koska kaupungissa ei ole muita lapsikuoroja. Musiikkiopistossa on kuoroja, mutta ei lapsikuoroa, kertoo kuoron johtaja Hanna Pishro .
Seurakunnan kanttori Pishrolla on vankka musiikkiopettajan tausta ja edellisessä työssään Vehmaan seurakunnan kanttorina hän veti lapsikuoro Margareetan mukuloita.
– Olen kokenut sen mukavaksi ja inspiroivaksi työksi, Pishro kuvailee.
Lapsikuoro perustettiin jo kaksi vuotta sitten yhtä tiettyä hetkeä varten, kun Olli Kortekankaan kantaattikonserttiin pyydettiin mukaan lapsia laulamaan.
Yhdessä Vakka-Suomen musiikkiopiston kanssa löydettiin parisenkymmentä lasta ja nuorta Uudestakaupungista, jotka esiintyivät yhdessä porilaisen Katajanmarjat-lapsikuoron kanssa.
– Esiinnyimme Porissa ja Uudessakaupungissa. Meillä oli sellaiset alle kymmenen alakouluikäistä lasta mukana, Pishro kertoo.
Alkuun päästyään lapsikuoro jäi tauolle, kun Pishro jäi äitiyslomalle. Siltä palattuaan hän oli jälleen innokas aloittamaan toiminnan ja sai rohkaisua muualta.
Varsinais-Suomen kirkkomusiikkipiirissä aktiivisesti toimiva Pishro on saanut kuulla toiveita, että alueella haluttaisiin jälleen lapsikuoro. Rovastikunnan sisältä koottiin kuoroa, johon liittyi mukaan myös lietolaisia lapsia.
Esiintymiset muun muassa Turussa ja Naantalissa ovat olleet kohokohtia.
– Vähän jännittää, Vilma Pöntinen kertoo yleisön edessä laulamisesta.
Lapsikuoro Laine on ehtinyt jo esiintyä syksyn aikana myös yhtenäiskoulun 1.–2.-luokkalaisille.
– Myös Kalannin koululle mennään ja muistakin kouluista on ollut puhetta. Saadaan lapsille kokemusta ja uskallusta, Pishro sanoo.
Myös joulukonsertista on ollut jo puhetta, mutta mitään ei ole lyöty lukkoon.
Kuoron kokoaminen lähti hyvin pienestä liikkeelle sekä kaksi vuotta sitten että nyt elokuussa.
– Ekalla kerralla oli yksi tyttö mukana ja nyt kun syksyllä aloitimme uudestaan, hän oli jälleen ainoa ensimmäisissä harjoituksissa, Pishro kertoo.
Netta Kangas on nyt jo kolmasluokkalainen ja jatkaa mukana ahkerasti. Onneksi muitakin on löytynyt mukaan. Netan ja Helmi Hatusen mielestä kuorossa parasta on yksinkertaisesti laulaminen.
Kuorossa lauletaan paljon Lasten virsikirjan sekä muita hengellisiä lauluja, mutta myös lasten toiveita kuunnellaan. Minja Pöntinen tykkää melkein kaikista lauluista, ja isosisko Vilma kertoo toivoneensa myös tv-ohjelmien lauluja.
Pishro kertookin, että esimerkiksi Disney-tunnareita on laulettu.
– Siunataan sandaalimme, kertoo Vilma Kuikanmäki suosikkilaulukseen.
Se lauletaan Pishron mukaan yleensä lopussa, mutta tällä kertaa se päätettiin laulaa jo alkuvaiheissa. Mitään tiettyä kaavaa ei kuoron tapaamisissa ole.
– Että voidaan laulaa ja olla yhdessä, Vilma Pöntinen sanoo kuoron parhaaksi puoleksi.
Kuorolla pitää luonnollisesti olla nimi.
– Alusta asti pyörittelimme nimiä ja lapsillakin oli ehdotuksia, kuten Pandat. Halusin jonkun kuvaavan nimen, joka sopii kaupungin ympäristöön ja Laine tuli mieleen, Pishro kertoo.
Lapsetkin tykästyivät nimeen, joten lapsikuoro tottelee jatkossa nimeä Laine. Sana on kuvaava, koska lauluissakin on ääniaaltoja.
Kuoro on ensisijaisesti tarkoitettu alakouluikäisille, mutta nytkin mukana on yksi alle kouluikäinen.
– En pidä sitä ehdottomana, kunhan jaksaa istua paikallaan ja kuunnella.
Laulujen ohella on laululeikki-tyyppisiä hetkiä, jotka sopivat paremmin pienemmille lapsille.
– Vehmaalla oli mukana yläkouluikäisiäkin, jotka olivat kasvaneet kuoron kanssa. Kiva, että on eri ikäisiä lapsia mukana.
Torstaisin Ugin seurakuntakeskuksessa kokoontuvan kuoron tapaamisia myöhäistettiin puolella tunnilla, jotta koululaisten ja nuorten avoimista ovista ehtii mukaan halutessaan. Nyt kuoro aloittaa kello 16.30.
Viime torstain harjoituksissa paikalla oli vain tyttöjä, mutta poikiakin on välillä näkynyt mukana. Pishro kertoo, että osa tytöistä tunsi jo toisensa etukäteen, mutta muutkin ovat löytäneet kuorosta uusia kavereita.
– Välillä jutellaan ihan muista asioista, kun mieleen juolahtaa jotain muuta, Pishro kuvailee.
